Suomalainen keksi tietokonenäytön, jossa on kaksi hiirtä. Kyseessä on nerokas keksintö, jolla ei välttämättä ole mitään kysyntää.
Toinen ideoi Nepalissa, että ruoka saadaan säilymään kehitysmaissa ilman jääkaappia säteilyttämällä lihaa laserilla. Menetelmä on kuitenkin tavattoman kallis.
Sitran innovaatiotutkimuksen johtajalle Antti Hautamäelle on esitelty toinen toistaan mielikuvituksellisempia keksintöjä.
Eräs insinööri tarjosi energiapulan ratkaisuksi meriaaltojen hyödyntämistä. Todisteeksi keksijä oli lähettänyt Hautamäelle videon, jossa valot pyörivät kuin venäläisessä diskossa.
Videossa ei sanota mitään, ei lue mitään, ei näy ihmisiä. Ilmeisesti roottori muuttaa liike-energiaa sähköksi, mutta idea ei selviä, Hautamäki naurahtaa.
Keksintö ei lyö läpi omalla painollaan
Suomalaisten keksintöjen heikkous on, että niiden muuntaminen liiketoiminnaksi on työn takana. Viimeinen kompastuskivi on sitten markkinointi.
"Amerikassa tuotetta kehutaan kymmenkertaisesti. Suomessa uskotaan, että tämä on niin hyvä juttu, että kyllähän kaikki sen ymmärtävät", Hautamäki harmittelee.
Mikään ei Hautamäen mukaan nykyään mene omalla painollaan. Lähtökohta innovaatioiden muuntamisessa kaupalliseksi tuotteeksi on, että keksinnöt ovat tarpeesta lähteviä eli hyödyllisiä.
"Keksijä ei itse useinkaan pysty punnitsemaan sitä, kuinka hyödyllinen innovaatio on", Antti Hautamäki selvittää.
Ulkopuolista raatia tarvitaan
Hautamäen mielestä olisi hyvä, jos keksijällä olisi tukenaan jonkinlainen raati, joka miettisi innovaation kaupallistamista. Siinä voisi olla omistajia, rahoittajia, pääomasijoittajia, ylipäänsä ihmisiä joilla tuntuma todellisiin markkinoihin.
Keksinnön hyödyllisyyskään ei aina riitä. Vetyauton yleistymistä on hidastanut se, ettei ole vedynjakelujärjestelmää. Sähköautoille ei ole latauspisteitä ja biopolttoaineiden jakeluverkosto on hyvin harva. "Joskus joudutaan miettimään rinnakkaisia innovaatioita, jotka tekevät alkuperäisen innovaation hyödyntämisen mahdolliseksi", Hautamäki muistuttaa.
Se, että laite toimii laboratoriossa tai prototyyppinä, on vasta pitkän tien lähtöpiste. "Jos se maksaa X euroa, sen hiominen valmiiksi tuotteeksi maksaa kymmenen kertaa enemmän euroja. Ja sen saattaminen asiakkaille ja markkinoille vaatii sata kertaa enemmän euroja", Hautamäki kuvaa alan nyrkkisääntöä.
Keksijän tueksi
toimitusjohtaja
Usein joudutaan miettimään sitä, minkä tyyppinen firma pystyy tuotteistamaan ja markkinoimaan keksinnön parhaiten.
"Voi olla, että keksijä tarvitsee tuekseen hyvän toimitusjohtajan tai kokeneen liiketoimintavetäjän. Keksijä itse on usein Pelle Peloton, niin innostunut tuotteestaan, ettei hän tiedä miten tiimi organisoidaan ja miten firma saadaan kannattavaksi", Hautamäki kertoo.
Pääomasijoittajat ovat parhaimmillaan kokeneita tyyppejä, jotka näkevät nopeasti, onko keksinnöllä tulevaisuutta.
"Sen jälkeen he miettivät, onko tämä vakuuttava tyyppi, onko firmalla vakuuttava johto ja onko suunnitelma hyvä", Sitran innovaatiotutkimuksen johtaja Antti Hautamäki selvittää.