Kek­si­jän­oi­keuk­sia kor­kea­kou­luis­sa sel­kiy­te­tään lailla

Korkeakouluissa tehtyjen keksintöjen oikeudellista tilannetta selkiytetään. Samalla pyritään selkiyttämään yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on säätää uusi laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin.

Korkeakouluissa tehtyjen keksintöjen oikeudellista tilannetta selkiytetään. Samalla pyritään selkiyttämään yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on säätää uusi laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin. Hallitus antaa esityksen laista eduskunnalle perjantaina.

Lain piiriin kuuluisivat korkeakoulujen palveluksessa olevat virka-asemasta riippumatta. Lakia olisi sovellettava kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Lakiesityksen mukaan korkeakouluissa tehtävä tutkimus jaoteltaisiin avoimeen tutkimukseen ja sopimustutkimukseen. Esityksessä lähdetään siitä, että korkeakoulu hallinnoisi ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa tehtävissä tutkimushankkeissa syntyvien keksintöjen oikeuksia. Korkeakoululla olisi tämmöisessä tilanteessa oikeus ottaa itselleen oikeudet keksintöön.

Sen sijaan avoimessa tutkimuksessa keksijä saisi yleensä pitää itsellään oikeuden tekemäänsä keksintöön. Kaikista korkeakouluissa tehtävistä keksinnöistä tulisi tehdä keksintöilmoitus. Lähtökohtana on, että keksijällä olisi aina oikeus saada kohtuullinen korvaus, kun korkeakoulu ottaa keksinnön itselleen.

Keksinnön hyödyntämisen kannalta on välttämätöntä, että keksintöä ei julkisteta liian aikaisin. Tämän vuoksi lakiin sisältyy myös määräykset keksintöjen julkistamisesta.

Keksintöjen merkitys kasvaa

Lain taustalla on, että suomalaisissa korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja siinä syntyvien keksintöjen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tutkimustulosten ja tutkimuksen osana syntyvien keksintöjen hyödyntämistä koskeva lainsäädäntö on jäänyt kehityksestä pahasti jälkeen.

Korkeakoulututkimus on muuttunut aiemmasta, yksityisen tutkijan tekemästä tutkimuksesta laajoiksi ja useiden tutkijoiden yhdessä toteuttamiksi tutkimushankkeiksi. Niitä rahoitetaan entistä enemmän muuten kuin korkeakoulujen omista toimintamenomäärärahoista. Erityisesti elinkeinoelämä rahoittaa korkeakoulututkimusta entistä enemmän.

Esitys perustuu yliopistokeksintötyöryhmän mietintöön. Esitys liittyy myös yliopistolain muutokseen, jossa yliopistojen kolmanneksi perustehtäväksi lisättiin yhteiskunnallinen palvelutehtävä.

Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2006 alusta.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä