Kek­si­jä: Näin Suomen talous saa­tai­siin kuntoon

Keksinnöillään elantonsa ansainnut oululainen Mauno Hyvärinen teki eläkepäivillään vielä yhden keksinnön, jolla voitaisiin panna Suomen ja parhaimmassa tapauksessa koko maailman talous kuntoon.

Keksinnöillään elantonsa ansainnut oululainen Mauno Hyvärinen teki eläkepäivillään vielä yhden keksinnön, jolla voitaisiin panna Suomen ja parhaimmassa tapauksessa koko maailman talous kuntoon. Asia tuntuu yhä tarpeellisemmalta, kun Ouluun pamahti viikon sisällä tuhat työtöntä lisää.

Ideassa lainanlyhennykset jäädytettäisiin valtion korkotuella mahdollisimman monilta tahoilta, esimerkiksi tavallisilta asuntovelallisilta, yrityksiltä ja kunnilta.

Valtio maksaisi pankeille korkotukea vain jäädytetyn lyhennyksen ajalta vuodeksi tai useammaksi, siihen asti kunnes talous olisi kunnossa.

"50-kertainen vipuvaikutus"

Hyvärinen sanoo, että keksinnöllä olisi valtava, hänen laskelmiensa mukaan 50-kertainen vipuvaikutus.
Kun velallisten ei tarvitse maksaa lyhennyksiä, rahat menevät kotimaiseen kulutukseen, ja se osaltaan nostaa taloutta merkittävästi.

”Kun kauppa kasvaa, tarvitaan lisää työvoimaa. Se säteilee hyvin nopeasti työpaikoiksi ja verotuloiksi.”
Umpivelkaantuneet kunnat saisivat lyhennysrahat käyttöpääomaksi. Ne pystyisivät nopeasti paikkaamaan taloutensa ja palkkamaan lisää työntekijöitä.

Kolmas vaikutus olisi, että yritykset pystyisivät jälleen investoimaan, ja vienti alkaisi vetää uudelleen. 
”Kun työllisyys kasvaa, verotulot lähtevät huimaan kasvuun. Työttömyyden vähennyttyä valtion ja kuntien ei tarvitse maksaa työttömyyskorvauksia eikä sosiaaliavustuksia. Hyödyt kumuloituvat aivan käsittämättömästi”, hän toteaa.

Hyvärisen laskelmien mukaan valtion tarvitsisi kaivaa kuvettaan 0,1 miljardia, jos lainanlyhennyksiä olisi viisi miljardia ja korkotuki kaksi prosenttia.

Hyvärinen valaisee asiaa esimerkillä: Asuntovelallisella on velkaa 100 000 euroa, jota hän lyhentää 10 000 eurolla vuodessa sekä maksaa korkoa kaksi prosenttia. Valtio maksaisi pankille kaksi prosenttia lisäkorkoa lyhennyksen osalle, eli pankki saisi neljä prosenttia korkoa.

”Asuntovelalliselle tulisi lisää käyttöpääomaa 10 000 euroa, mutta valtion maksama korkotuki olisi vain 200 euroa vuodessa. Niin pikkurahalla tulisi niin suuri käyttöpääoman lisäys. Tähän perustuu 50-kertainen vipuvaikutus”, Hän perustelee.

0,1 miljardin sijoitus tuottaisi kansantaloudelle viisi miljardia vuodessa, viidessä vuodessa 25 miljardia eli puolet valtion budjetin loppusummasta.

Hyvärinen uskoo, että talous lähtisi mallilla nousuun hyvin nopeasti, eikä sitä tarvitsisi edes toteuttaa kovin kauan ettei tule ylikuumenemisen vaaraa.

Patentti keksinnölle haettu

Hän on hakenut patenttia keksinnölleen Suomesta, Yhdysvalloista ja tehnyt PCT-hakemuksen Euroopan maita varten.

Hän myös koetti tehdä hallituksen ministereiden kanssa esisopimuksen, jonka mukaan hän saisi palkkion vain siinä tapauksessa, että keksintö otettaisiin käyttöön. Hallitus ei ole vielä halunnut tehdä sopimusta.

Hyvärinen on tehnyt keksintöjä koko ikänsä. Ensimmäinen oli kelloradio 1960-luvulla. Muun muassa lvi-alalla työskennellyt Hyvärinen keksi 1980-luvulla muoviviemäriputkien katkaisu- ja työstölaitteen, jonka varaan perusti yrityksen, jolla oli patentteja ympäri maailmaa.

2000-luvun alussa hän kehitti laitteen, joka säästää energiaa kaukolämpötalouksissa. Erityisesti jälkimmäinen on menestynyt hyvin, ja laitteita valmistava Ekonor Oy on yksi maan nopeimmin kasvavista yrityksistä.

Pankinjohtaja: ”Perusidea on ok"

Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo pitää Hyvärisen ideaa kiintoisana.

”Perusidea on ok: se vapauttaa asiakkaille rahaa juuri lainan lyhennyksen verran.”

Pankeille maksettavaa korkotukea Levo pitää järkevänä kompensaationa järjestelystä.

Hän uskoo, että pankeille ei koituisi suuria vaikeuksia, vaikka lainojen lyhennykset jäisivät saamatta vuodeksi tai pariksi.

”Hanke olisi valtion antaman kompensaation ansiosta tarkoituksenmukainen ja pankille edullinen.”

Pankin maksuvalmius hieman heikkenisi, ja suunnittelua pitäisi lisätä. Pankit käyttävät lainoitukseen lyhennyksiä ja muuta varainhankintaa.

”Jos lyhennykset jäisivät pois, pitäisi hankkia korvaavaa rahoitusta rahamarkkinoilta.”

Levoa mietityttää vain, ohjautuisivatko vapautuvat rahat tarkoitettuihin käyttökohteisiin, kulutukseen ja investointeihin.