Loka-marraskuun vaihteessa pidettävä Kekri-kulttuuriviikko vakiintuu Kajaanissa jokasyksyiseksi tapahtumaksi. Kekriviikon juuret löytyvät viime vuosikymmenen taiteiden öistä ja vielä kauempaa, 1960-luvun syksyisistä taideviikoista. Nyt Kekriviikko järjestetään toista kertaa.
Taiteiden öissä kulttuuri jäi muun karnevaalihumun jalkoihin ja lieveilmiöistä valitettiin. Kekriviikolla tapahtumat on jaettu runsaan viikon eri päiville. Taiteiden yön suurtapahtuman tuntua ei saavuteta, nyt ei pääkadulla tungeksi tuhansia ihmisiä, mutta toisaalta ihmisille ei tule valinnanvaikeutta, koska tapahtumat eivät ole yhtä aikaa.
Kajaanin kulttuurimäärärahoja on leikattu moneen kertaan, eikä Kekriviikolle ole omaa rahaa. Kukin järjestäjä kustantaa omat tilaisuutensa. Esimerkiksi kaupunginteatteri on keskittänyt tapahtumia Kekriviikolle: on syksyn päätapaus, Tohtori Finckelmanin ensi-ilta sekä Stadian teatterivierailu.
Kekriviikon lemmikkieläin on kekripukki. Kajaani-instituutin kulttuurialan opiskelijat valmistavat pukin, joka on erilainen kuin viime syksynä. Viikon avauksessa pukki tuodaan Raatihuoneentorille ja lopettajaisissa viikon päästä se poltetaan Kajaaninjoessa. Vuosi sitten kekripukin rovio keräsi yli 2000 katsojaa.
Opiskelijoiden pienoismallipukkeja levitetään Kauppakadun näyteikkunoihin. Kekripukin saapumisen yhteydessä Raatihuoneentorilla pidetään hapansilakan maistajaiset kaupungin silmäätekeville.
Kekriviikon tapahtumia pidetään kaduilla, Kaukametsässä, teatterissa, kirjastossa, perhekahviloissa ja ympäri kaupunkia. Osa tapahtumista on maksullisia.
Perinteinen kainuulainen kekriateria tarjotaan Elias Lönnrot-seuran ja Kalevalaisten naisten Kohtuuden ystävien pidoissa. Karolineburgin kartanohotellin pidoissa syödään muun muassa naurispaistikkaita ja naukataan jäkäläviinaa.
Kekriviikko alkaa lauantaina 25. lokakuuta professori Pentti Lempiäisen kirkkotekstiililuennolla ja päättyy sunnuntaina 2. marraskuuta harmonikkakonserttiin ja tanssiaisiin.
