Kek­kos­puis­ton karhut las­ke­taan tassun jäl­jis­tä

Metsähallituksen, paliskuntien, rajavartioston ja Lapin yliopiston partiot kelkkailivat tiistaipäivän Urho Kekkosen kansallispuistossa katsastamassa karhujen jälkiä. Puistonjohtaja Sakari Kankaanpää kertoo, että osa porukasta jatkaa jälkien seurantaa ja laskentaa keskiviikkona.

Urho Kekkosen kansallispuistossa Venäjän rajan tuntumassa elelee lukuisia karhuja. Rajamies Ari Pennanen tarkastelee viikon vanhoja jälkiä Korvatunturissa. Kuva on vuodelta 2007.
Urho Kekkosen kansallispuistossa Venäjän rajan tuntumassa elelee lukuisia karhuja. Rajamies Ari Pennanen tarkastelee viikon vanhoja jälkiä Korvatunturissa. Kuva on vuodelta 2007.

Metsähallituksen, paliskuntien, rajavartioston ja Lapin yliopiston partiot kelkkailivat tiistaipäivän Urho Kekkosen kansallispuistossa katsastamassa karhujen jälkiä. Puistonjohtaja Sakari Kankaanpää kertoo, että osa porukasta jatkaa jälkien seurantaa ja laskentaa keskiviikkona, jos yöksi tulevat sopivat pakkaskelit.

"Etsimme karhun jälkiä lähinnä Venäjän rajan tuntumassa mutta myös hiukan kauempaa. Kun jäljet löydetään, ne mitataan, katsotaan menosuunta ja jäljitetään sen verran, että varmistuu, ettei samaa yksilöä lasketa kahteen kertaan", hän kertoo.

Karhujen jäljille partioita lähti sekä puiston eteläosasta Savukoskelta että Inarin ja Sodankylän puolelta pohjoisesta.

"Kyse on puhtaasti tieteellisestä työstä, jonka tulokset toimitetaan aikanaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL)", Kankaanpää kertoo.

Edellisellä kerralla löytyi 20 karhua

Edellisen kerran Kekkospuiston karhut laskettiin seitsemän, kahdeksan vuotta sitten. Silloin havaintoja tehtiin runsaasta 20 yksilöstä.

"Uuden jälkiseurannan tekeminen on ollut mielessäni jo vuosia, mutta laskennan onnistuminen riippuu täysin lumitilanteesta. Karhujen pitäisi laskennan aikana olla jalkeilla, ja lunta pitäisi olla sen verran, että jälkiä pystytään seuraamaan. Viime vuosina kevät on tullut niin aikaisin, ettei kelkoilla ole päässyt maastoon."

Etukäteen Kankaanpää ei osaa arvioida, minkälainen karhutilanne puistossa on tänä keväänä. "Yksi varma havainto meillä on jo ennen laskennan alkua, sillä Savukoskelta löytyi karhun tappama poro", hän kertoo.

Poroalueella karhuja oletettua enemmän

Suomen karhukanta on pysynyt vakaana jo vuosia, mutta nyt RKTL arvioi karhukannan olevan uudelleen runsastumassa. Vuoden 2007 lopulla vähimmäiskannan arvioitiin olleen 880--950 karhua, mikä oli noin 3--5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kesällä karhuja oli noin 1 050--1 300 yksilöä. Ero johtuu siitä, että osa karhuista talvehtii Venäjän puolella.

Suomessa karhuja elelee runsaasti Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Poromiesten arvion mukaan poronhoitoalueella karhuja on huomattavasti nykyisiä arvioita enemmän. Kaamasen poropäivillä huhtikuun lopulla paliskuntien edustajat totesivat, että poronhoitoalueella karhuja on noin 440 eli lähes kaksinkertainen määrä RKTL:n arvioihin verrattuna.

Luku on saatu viime kesänä tehdyistä haastatteluista, millä kartoitettiin petoja ja näiden tekemiä vahinkoja. Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti sanoo, että RKTL:n lukujen takana on niin sanottu petoyhdyshenkilöverkosto.

"Syynä RKTL:n alhaisiin lukuihin ovat petoyhdyshenkilöiden vähyys ja pitkät tarkistusmatkat. Petoyhdyshenkilöiden verkosto ei ole yhtä kattava kuin poromiesten", hän kertoo.

Ruotsissa pedot vievät enemmän

Muiden suurpetojen osalta paliskuntien luvut ovat samansuuntaisia RKTL:n arvioiden kanssa. Vuoden 2007 lopussa Suomessa eleli 200--215 sutta, 1 350--1 500 ilvestä ja 155--170 ahmaa. Ilveksen ja ahman kannat olivat kasvaneet, mutta susikanta sen sijaan oli viidenneksen pienempi kuin vuoden 2006 lopussa. Arviot pohjautuvat petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin sekä erilliskartoituksiin.

Vuonna 2007 suurpetojen tappamia poroja löytyi 4 090. Varsinkin poronhoitoalueen eteläisimmissä paliskunnissa poronhoidon harjoittamisen edellytykset ovat petojen takia vakavasti heikentyneet.

Hossa-Irnin paliskunnan poroisäntä Eeli Väisänen kertoo, että vasojen kesämerkkaus alkaa petojen vuoksi olla hänen paliskunnassaan historiaa.

"Pedot hajottavat porotokat, ja vasahävikki on suuri. Paliskunnan alueella toimii kaksi suurpetojen kuvauspaikkaa. Yhdellä kuvauspaikalla saattaa vierailla yhden yön aikana 30 eri karhua."

Näkkälän paliskunnan poroisäntä J. Antti Magga tietää, että Pallas-Yllästunturin puistossa asustaa useampikin karhu sekä ahmaperhe.

Suomea vielä vaikeampi petotilanne on Ruotsissa. Professori Öje Danell Uppsalasta laskee, että Ruotsissa petojen tappamien porojen määrä on Norjaan verrattuna kaksi kertaa ja Suomeen verrattuna neljä kertaa suurempi. Hänen mielestään Ruotsin porotalous voi jo olla romahtamassa, sillä teurasmäärä on kahtena viimeisenä vuotena laskenut lähes 30 prosenttia.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä