Aaro Pakaslahti oli Kekkosen neuvonantaja, harmaa eminenssi ja ulkoasiainministeriön johtava virkamies Suomen kohtalonvuosina. Hän oli myös pitkän linjan diplomaatti, josta kollega Markku Reimaa on kirjoittanut nyt kirjan.

Sparraaminen, briiffaaminen ja lobbaaminen eivät ole vain näiden aikojen ilmiöitä. Sama pätee verkostoitumiseen ja virkamiesten vallankäyttöön.

Kun sukeltaa nuoren Urho Kekkosen ja häntä vähän nuoremman Aaro Pakaslahden opiskelijaelämään 1920-luvun Helsingissä sekä kaverusten myöhempiin vaiheisiin valtion hallinnossa ja sotavuosien myllerryksessä, alkaa saada todellista kuvaa hyvän veljeyden kaikkivoipaisuudesta.