Miksi kou­lu­al­tis­tuk­set eivät enää johda Oulussa ka­ran­tee­niin?

Ke­ka­rai­nen ny­ky-Top­pe­liuk­se­na

"Kaikki lähti tilasta. Tämä on dynaaminen, hirveästi materiaaleja ja elementtejä." Valokuvaaja Pertti Kekarainen (s. 1965 Oulussa) katselee eduskunnan lisärakennuksen suuren atriumin korkeuksiin kohoavaa seinää. Alhaalta ylös liki 20 metriä lasia, terästä, puusäleikköä ja -paneelia, kiveä ja betonia. Lasin takana teräksiset hissit sahaavat edestakaisin. Sivulla portaat, alhaalla kansanedustajien ravintola, vastapäätä puoliympyrässä työhuoneiden viistoon ulkonevat ikkunat.

Valokuvaaja Pertti Kekarainen ja hänen suuri "seinämaalauksensa" Tila eduskunnan lisärakennuksessa.
Valokuvaaja Pertti Kekarainen ja hänen suuri "seinämaalauksensa" Tila eduskunnan lisärakennuksessa.
Kuva: Mauri Ratilainen

"Kaikki lähti tilasta. Tämä on dynaaminen, hirveästi materiaaleja ja elementtejä." Valokuvaaja Pertti Kekarainen (s. 1965 Oulussa) katselee eduskunnan lisärakennuksen suuren atriumin korkeuksiin kohoavaa seinää. Alhaalta ylös liki 20 metriä lasia, terästä, puusäleikköä ja -paneelia, kiveä ja betonia. Lasin takana teräksiset hissit sahaavat edestakaisin. Sivulla portaat, alhaalla kansanedustajien ravintola, vastapäätä puoliympyrässä työhuoneiden viistoon ulkonevat ikkunat.

Tähän tilaan ripustettiin alkuviikosta Kekaraisen suurikokoinen, kankaalle vedostettu valokuva nimeltäänkin Tila. Korkea teos vaaleassa kuultavuudessaan on rauhoittava vastakohta ympäristölleen.

Tila-teoksellaan Kekarainen voitti 2005 eduskunnan lisärakennuksen taidekilpailuista juuri tämän tilan osuuden. Suuren atriumin seinään ehdotuksia oli kaikkiaan liki 350, toisessa vaiheessa mukana olivat Kekaraisen Tila ja Ulla-Maija Vikmanin (s. 1943 Oulussa) maalaus Atrium.

Molemmat taiteilijat tunnetaan teostensa pohjoisesta eleettömyydestä, tyyneydestä, valosta ja avaruudesta.



Hiljaista vahvuutta


Tila-teoksen rauha ei kuitenkaan alistu ympäristönsä moninaisuudelle. Pastellinutuiset siniset, sinipunaiset, vihreät ja keltaiset värikentät rytmittyvät hiljaisesti, mutta määrätietoisesti, ylös korkeuksiin.

Neljästä suorakaiteenmuotoisesta osasta koostuva Tila sisältää yllättävän monia elementtejä Suoria linjoja, värejä, palloja, liikettä. Mikään niistä ei huuda itseään esiin, vaan lomittuu ja kerrostuu toisiinsa.

Suorakaidemuoto kertautuu kussakin osassa kolmiulotteisina huonetilatutkielmina - eräässä jopa 360-asteisena. Ruutukuvioisen lattian perspektiivi viittaa vaikkapa renessanssitaiteeseen.



Hiljaista huumoria


Kun Tilan viereinen hissi on käynnissä, huomaa taiteilijan saaneen pallot teokseensa koneistosta hissin alla.

Palloillakin on rytminsä. Sitä paitsi niihin on valokuvattu yksin ja yhdessä eduskunnan henkilöitä, todisteita aikalaisista tuleville sukupolville. Mutta jälleen hiljaisesti, anonyymeina ja pohjoisella huumorilla.

Tilassa on maalauksellisuutta ja veistoksellisuutta. Pertti Kekarainen onkin Kuvataideakatemian käynyt maalari ja kuvanveistäjä. Valokuva on tullut hänen taiteensa työkaluksi myöhemmin.

Oulussa Kuusiluodon koulun taiteista kiinnostunut oppilas kulki 1980-luvun alussa ahkeraan työväenopistossa ja Pikisaaressa grafiikan opissa. Hän muistaa lämmöllä graafikko Lauri Rankkaa, joka "kannusti eteenpäin taiteen tiellä".

"Ehkä ajattelen eri tavalla kuin valokuvaaja," Kekarainen sanoo ja viittaa taidekoulutukseensa.

Maalarina, graafikkona ja kuvanveistäjänä omien käsien kautta saatu tuntuma väriin ja tilaan on merkittävä ero valokuvaajaan yleensä.



Harmonisuus tärkeintä


Uudessa "vallan temppelissä", eduskunnan lisärakennuksessa, helsinkiläinen Kekarainen rinnastuu Mikael Toppeliukseen (1734-1821). Oululaisen Toppeliuksen seinä- ja alttarimaalauksia on edelleen aikansa "hengen temppeleissä".

Molemmille taiteilijoille kuvan harmonisuus on tärkeintä - ei mahtipontisuus. Kumpikin on hiljaisella huumorilla sijoittanut kuviinsa aikalaisiaan anonyymeina. Kummankin väriasteikko on pohjoinen, heleän pastellinen.

Kekaraisen julkisia teoksia on myös Taideteollisen korkeakoulun Lume-keskuksessa Helsingissä, Tukholmassa Karoliinisessa Instituutissa ja Espoossa Leppävaaran kirjastossa.

Oulun Kuusiluodon koulussa Kekarainen aikoinaan voitti oppilaiden maalauskilpailun ruokasalin seinälle. Pian maalaus saa väistyä uuden valokuva- ja valoteoksen tieltä, jonka Pertti Kekarainen tekee entiseen kouluunsa.

Kekarainen tuo esiin valokuvan mahdollisuudet nykyajan julkisena taideteoksena.

Eduskunnan lisärakennuksen uudet taideteokset ovat yleisön nähtävinä Eduskunta 100 vuotta -tilaisuuksien avoimien ovien päivänä 17.9.
kello 14-18.