Sosiaali- ja terveysministeriö pohtii, miten ulkomailta Suomeen keikkatyöhön tuleville tulisi jatkossa myöntää sosiaaliturva. EU-lainsäädännön mukaan se maa, missä ihminen on töissä, vastaa ihmisen sosiaaliturvasta. Kansallisessa lainsäädännössä taas katsotaan, että jos ulkomaalainen tulee keikkatöihin, hänellä on oikeus vain osaan sosiaaliturvasta.
- Pohdimme, kuinka laajasti EU:n yhdenvertaisuuskohtelu pitää ymmärtää eli käytännössä, että voidaanko vaatia esimerkiksi tiettyä määrää työtunteja viikossa tai tiettyä työsuhteen kestoaikaa ennen kuin oikeus koko sosiaaliturvaan alkaa, sanoo apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) katsoo, että sosiaaliturvan kansallisesta sääntelystä on pidettävä kiinni niin pitkälle kuin mahdollista.
Ministeriön mukaan lyhyet keikkatyöt ovat olleet viime vuosina kasvussa. Keikkatöissä Suomessa käydään eniten Virosta, pohjoismaista ja Venäjältä.
Ministeriön selvityksen on määrä valmistua keväällä.