Alahärmän kunta Etelä-Pohjanmaalla kohautti hiljattain tarjoamalla terveyskeskuksensa ylilääkärin pestin vastaanottavalle tohtorille 11 200 euron kuukausipalkan.
Kunnanhallituksen varapuheenjohtajan Maria Evijoki (kesk.) väittää, että "paljon kalliimmaksi olisi tullut", jos kunta olisi palkannut keikkalääkärin hoitamaan vastaavat työt.
Tosin tästä ei edes keskusteltu, sillä kunnanjohtaja Erkki Luoman mukaan keikkalaisten työ ei sovellu pitkäjänteistä, johdonmukaista hoitosuhdetta vaativiin tehtäviin vuodeosastolla, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa.
Kalajoen kaupunki menetti ylilääkärinsä terveyskeskuslääkäriksi Alahärmään. Euro toimi siinäkin konsulttina. Ennen irtisanoutumistaan Kalajoelta ylilääkäri pyysi kutakuinkin tuplapalkkaa, mutta tähän ei suostuttu.
Menot karkaavat hallinnasta
Lääkäririntamalla käydään nyt kovaa vääntöä. Ellei lääkäripulasta kärsivä terveyskeskus maksa lääkärille hänen toivomuksensa mukaista palkkaa, voi olla, että terveyskeskus on ja pysyy yhtä lääkäriä köyhempänä. Ja lopputulos on kunnan kannalta kalliimpi.
Reisjärven kunta on keväästä lähtien oireillut, kun kolmesta lääkärin virasta kaksi on täynnä, mutta yhtään viranhaltijaa ei ole työssä. Vastaanotto hoidetaan keikkalääkärivoimin. Sen myötä erikoissairaanhoidon menot ovat karanneet käsistä. Niin ikään lääkärien palkkoihin on jouduttu kaivamaan lisää rahaa.
Reisjärven sosiaali- ja terveysjohtaja Tero Järvinen laskeskelee samoin kuin kollegansa perusturvajohtaja Kaarina Kursukangas-Hourula Kalajoella, että yhden keikkalaisen hinnalla palkattaisiin kaksi vakituista lääkäriä. Näin, mikäli olisi, keitä palkata.
Alahärmässä ja Kalajoella on ynnätty, että jos keikkalääkäri tekee samat työt kuin terveyskeskuslääkäri, täytyisi rahaa löytyä ainakin 14 000-15 000 euroa kuussa. Tosin yleensä he eivät tee samoja töitä, vaan keikkalaisia käytetään pääasiassa päivystysruletin pyörittämiseen.
Työstä syntyy vääränlainen kuva
Lääkäreitä on. Niitä lasketaan olevan enemmän kuin koskaan. Mutta terveyskeskustyö ei vedä. Terveyskeskukseen ollaan valmiita heittämään keikka, mutta ei haluta sitoutua enempään.
Yleislääketieteen erikoislääkäriksi Oulaskankaan sairaalassa erikoistuva Pyhäjärven terveyskeskuksen johtava lääkäri Minna Jääskeläinen muistaa vielä kymmenen vuoden takaisen ajan, jolloin lääkäreitä oli jopa työttömänä. Hänkin vähän aikaa.
Nyt Pyhäjärvi on samassa jamassa kuin muutkin kunnat. Terveyskeskuksen viidestä virasta vain kahdella on haltija. Toinen heistä on Jääskeläinen, joka erikoistumisen ohella hoitaa ainoastaan oman terveyskeskuksensa hallintohommat.
"Kaksi virkaa oli auki alkusyksyllä. Niihin ei tullut edes yhtään kyselyä", Jääskeläinen huokaa. Syyt ovat hänen mukaansa moninaiset. Terveyskeskustyö koetaan pakkotahtiseksi. Työn sisältökin on muuttunut. Lääkäriltä odotetaan vastausta kysymyksiin, joihin hänen koulutuksensa ei riitä.
Pulassa ei ole kyse yksin rahasta, vaikka silläkin on oma merkityksensä. Jääskeläinen huomauttaa joidenkin elämäntilanteeseen sopivan työskennellä parina kolmena päivänä viikossa keikkalääkärinä ja tienata sillä tavoin yhtä paljon kuin virkalääkäri kokoviikkoisessa työssä.
Useimmiten keikkalaiset ovat nuoria lääkäreitä. Jääskeläinen on huolissaan siitä, etteivät pelkkää päivystyskeikkaa tekevät opi tavallista lääkärin työtä. Pitkäaikaiset potilassuhteet kun jäävät pois.
Pestuumarkkinat tekevät tuloaan
Virkaehtosopimuksen peruspalkoilla ei ole enää mitään tekemistä työmarkkinoilla. Kaarina Kursukangas-Hourula kertoo jo pitkän aikaa maksetun erisuuruisia palkanlisiä lääkärien houkuttelemiseksi paikkakunnalle. Kunnissa seurataan tarkkaan, mitä naapurissa maksetaan.
"Kukaan ei tee töitä normaalilla palkalla", vahvistaa apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas Suomen lääkäriliitosta.
Lääkärilakon jälkeen parin vuoden aikana väestövastuulääkäreiden palkat nousivat sopimuksen tason mukaisesti hieman yli 10 prosenttia, sen sijaan muiden virkaehtosopimuksilla työskentelevien lääkärien palkkoihin on tullut reilun parinkymmenen prosentin korotus.
"Kaikenlaiset uudet toteuttamistavat terveyskeskuslääkärien töiden osalta tekevät tuloaan. Terveyskeskuslääkärien rekrytoinnin muoto on muuttumassa pysyvästi", Kangas arvioi ja viittaa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän patistuksiin tehdä erilaisia kokeiluja.
"Voi olla, että kunta tulee toimimaan kuin entisajan pestuumarkkinoilla: Tässä on 1 800 ihmistä, mihin hintaan hoidat heidät samantasoisesti kuin työsuhteiset terveyskeskuslääkärit ovat hoitaneet", Kangas pohtii.