Musiikkia kuunnellaan kuten ennenkin, jopa enemmän. Silti ala on murroksessa, kun digitaalisuus ja internet ovat muuttaneet kuluttajien tavan hankkia musiikkia.
Perinteisten cd-levyjen myynti vaikeutuu, kun musiikkia kuunnellaan yhä enemmän esimerkiksi mp3-soittimilla. Musiikki soittimeen ladataan suoraan netistä, suurimmaksi osaksi laittomasti ja ilmaiseksi.
Äänitemyynti ei voi siksi olla levy-yhtiöiden tai artistien ainoa tulonlähde. Samalla, kun yhtiöt miettivät kuumeisesti, kuinka ne saisivat siivunsa kuluttajien netistä lataamasta musiikista, ne hankkivat tuloja myös muualta. Näin artistille luodun brändin eli tuotekuvan merkitys korostuu.
Brändin avulla artistin suosiota ja keikkamyyntiä voidaan edesauttaa. Brändin ympärille rakennetaan myös kokonaisia tuoteperheitä. Suomalaisessa mittakaavassa euroviisuvoittaja Lordi on kovin esimerkki: yhtyeen nimellä myydään kymmeniä tuotteita cola-juomista huppareihin.
"Lordin tapauksessa me olemme päässet hyviin tuloksiin kaikilla asioilla, mitä olemme Lordille yhteistyössä tuottaneet: Lordi-colat, Lordi-karkit, Lordi-t-paidat ja niin edelleen. Totta kai Lordi on poikkeuksellinen tapaus", levy-yhtiö Sony BMG:n Suomen toimitusjohtaja Kimmo Valtanen kertoo.
Äänitteet ja keikat tukevat toisiaan
Musiikkiala kerää suurimman osan tuloistaan äänitteillä, keikoilla, oheistuotteilla ja tekijänoikeusmaksuilla. Osa-alueiden yhdistäminen on tapa vastata murrosvaiheen haasteisiin. Esimerkiksi Sony BMG osti tammikuussa enemmistön ohjelmatoimisto Popgeestä ja tuli mukaan keikkamyyntiin.
"Ei tämä sinänsä uusi ja outo malli ole. Maailmalla tällaista on ollut jo aikaisempina vuosikymmeninä aika paljon, mutta Suomessa ehkä tässä mittakaavassa tähän asti kohtuullisen vähän", Kimmo Valtanen sanoo.
Yrityskaupan myötä levy-yhtiö pääsee nauttimaan tehokkaammin panostuksiensa hyödyistä. "Äänite on ydintuote, mutta jos siitä tulevat tulovirrat laskevat, pitää miettiä, pystymmekö toimimaan artistin kanssa tehokkaasti muilla osa-alueilla", Valtanen kysyy.
"Silloin kun satsataan artistin brändiin ja tehdään hänestä isoa nimeä, se ilman muuta tarkoittaa sitä, että keikkamyynnissä hinnat ja suosio voivat nousta. Tekemästämme markkinoinnista syntyy lisäarvoa artistille esimerkiksi keikkamyyntiin. Sama koskee myös muuta artistin ympärillä olevaa liiketoimintaa", Valtanen valottaa.
Keskittyminen jatkuu, vain paras kelpaa
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien apulaisjohtaja Tommi Kyyrä uskoo, että ala keskittyy jatkossa entisestään.
"Uudentyyppiset sopimusmallit varmasti yleistyvät. Ruvetaan tekemään läheisempää yhteistyötä oheistuotteissa, keikkamyynnissä ja oikeustulopuolella. Haalitaan saman katon alle eri toimintoja", Kyyrä sanoo.
Laajan brändeihin perustuvan liiketoiminnan voisi ajatella jättävän itse musiikin sivuosaan. Kimmo Valtanen ei kuitenkaan usko tähän.
"Aina on olemassa se vaara, mutta onneksi digitaalinen aika muistuttaa meitä siitä nopeasti. Tulevaisuudessa vain erinomaisen hyvä musiikki kiinnostaa. Keskinkertainen tai huono ei kelpaa edes ilmaiseksi", Valtanen linjaa.
