Keijo Kurttila tekee "kesällä kekäleitä" eli on grillihiiliyrittäjä. Myös hiihtoladulla utajärvinen painaa hiileen vauhdikkaasti. Lauantaina mies nappasi jo kolmannen peräkkäisen kultamitalinsa SM-sprintissä.
Kurttila nousi mestariksi ankeasta aamusta huolimatta.
"Taitaa olla joku tauti tulossa. Toissayönä oli kylmä nukkua", Kurttila jutteli.
Kankea Kurttila hiihti aika-ajossa vasta seitsemänneksi parhaan ajan, mutta pudotuserissä ja finaalissa mies löysi rytmin paremmin. Muut mitalit napanneet Lauri Pyykönen ja Jari Joutsen eivät pystyneet hiillostamaan Kurttilaa aivan äärirajoille.
Kokeneen sprintterin taktiikka oli finaalissa etukäteen päätetty: lähtölaukauksesta piikkipaikalle. Perinteisellä tyylillä hiihdetty 1,2 kilometrin kisa oli Kurttilan komennossa alusta loppuun asti.
"Ei se kuitenkaan helppoa ollut. Pojat yrittivät sätkiä rinnalla, minkä pääsivät. Kun ylitin maaliviivan, tiesin ettei kukaan mene enää ohi. Piikkipaikalla on helpompi hiihtää. Välierässä yritin hiihtää Jarin (Joutsen) perässä, mutta se tuntui aika vaikealta", Kuusamon Erä-Veikkojen edustaja näki.
Fyysiset ominaisuudet ovat sprinttihiihdon a, mutta kokemus ja taktiikka ovat se toinen puoli, o. 29-vuotias Kurttila tituleeraa itseään jo vanhukseksi sprinttihiihtäjänä.
"Kun on kilpaillut paljon, tietää missä kohdalla mitäkin on tehtävä. Ennen finaalia pystyy myös kokeilemaan eri taktiikkoja", Kurttila totesi.
Kurttila ei loppusuoralla vilkuillut enää taaksensa.
"Tiesin vain, että joku ääni siitä läheltä kuului. Turha siinä on vilkuilla mihinkään: jos joku tulee ohi, niin se tulee."
Hiihtäjä myönsi, että maailmalla vastaavanlaisella aika-ajolla ei jatkopaikkaa 16 sakkiin olisi irronnut. Oberstdorfin MM-kisoissa karsinta on sivakoitava paljon nopeampaa, jos utajärvinen mielii jatkoon.
Ähinää ja
puhinaa
MM-paikasta huolimatta Kurttilan kausi on ollut kaikkea muuta kuin helppo.
"No, eihän tuossa ole ollut kuin välilevyn pullistuma... ja sormi on ollut poikki. Syksyllä en pystynyt kolmeen kuukauteen juoksemaan ollenkaan, vedin vain jotain tyhmää rullahiihtoa. Kadotin silloin terävyyteni täysin. Lepoahan selälle pitäisi antaa, mutta lepään sitten kun hiihtohommat loppuvat", Kurttila veisteli.
Kalajoen Junkkarien Kusti Kittilä pyyhki komeasti välierästään A-finaaliin, mutta hetken päästä mies joutui kisojen teknisen johtajan, Hiihtoliiton puheenjohtajan Jaakko Holkerin puhutteluun. Syy: oikaiseminen viimeisessä kaarteessa. Seuraus: hylkääminen ja kahdeksas sija lopputuloksissa.
Kittilä kääntyi tupisten kannoillaan ja paineli äkäisesti majapaikkaansa kohti.
"Aika jäykkäniskaista touhua. Jos en olisi oikaissut siinä tilanteessa, olisin aiheuttanut joukkokolarin", Kittilä manasi.
Hidastuskuva kertoi kuitenkin, että Kittilä yritti ängetä itseään väkisin pienestä raosta.
"Kusti ansaitsi hylkäyksensä", Kurttila kommentoi.
"Onhan tämä raskasta. Tavoitteeni oli A-finaalissa ja mahdollisimman hyvässä menestyksessä. Eikä oikein kukaan tuntunut tietävän, saisinko hiihtää vielä b-finaalissa", Kittilä ihmetteli.
Toinen puhisija oli senttipelillä välieristä pudonnut Jari Isometsä.
"Olisin mennyt heittämällä ykköseksi, jos en olisi joutunut vaihtamaan miesten takana latua koko ajan", Isometsä uhosi voimasanan säestyksellä.
Sitähän se sprinttihiihto on.