Professori Keijo Korhonen opastaa tuoreessa teoksessaan Haavoitettu jättiläinen (Otava) Yhdysvaltoja Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjasta löytyvällä viisaudella: "Jos olet oikein iso ja oikein vahva, sinun pitää olla myös oikein kiltti."
Yhdysvallat on Korhosen mukaan siirtynyt itseluottamuksesta omahyväisyyteen, omahyväisyydestä röyhkeyteen ja röyhkeydestä öykkäröintiin. Korhonen on tarkkaillut syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen vaikutuksia Yhdysvaltoihin ja koko maailmaan Arizonan yliopiston professorin paikalta.
Eri puolilla maailmaa on pinnan alla kytevä ja kasvava Amerikan-vastaisuus. "Jotkut pelkäävät, että Yhdysvallat joutuu jo lähitulevaisuudessa maksamaan ylimielisyydestään", hän kirjoittaa.
Korhonen arvostelee Yhdysvaltojen hyökkäysaikeita Irakia vastaan. Hänen mielestään kyse on ennen kaikkea siitä, että YK:n mahtavin jäsenmaa julistaa itsellään olevan vapaa valinnanvarainen riistaoikeus missä päin tahansa.
Teoksensa julkistamistilaisuudessa torstaina Korhonen piti Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin epätodennäköisenä. Ainakaan ennen marraskuun kongressivaaleja hän ei usko hyökkäyksen toteutuvan.
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on joutunut Korhosen mielestä vaikeuksiin, kun Osama bin Laden on häipynyt tuntemattomiin. Historiaan poistunut mies ei voi kantaa Pahan paholaisenkaapua.
Amerikkalaiset tarvitsevat Pahan
Keijo Korhosen mukaan on luonnollista, että Bush nosti Irakin diktaattorin Saddam Husseinin jälleen Pahan ykköspaikalle. Hän päättelee, että kun Afganistan on käytännössä hoidettu, vaatii terroristisodan logiikka uuden tavoitteen kohdentamista.
"Bush tarvitsi sotaa sekä psykologisista omakohtaisista syistään että poliitikkona. Sota sopii hänelle. Hän halusi tapella terrorismia vastaan. Itse asiassa Bush halusi sodan Pahaa vastaan, kuten hän on toistamasta päästyäänkin toistanut."
Korhosen mukaan Saddamin nappaaminen erityiskohteeksi liittyy myös siihen, että sodan pyörä on pidettävä liikkeellä. "Saddamin avulla Bush myös kykenee konkretisoimaan Pahan, jota vastaan hän sotii."
Amerikkalaiset tarvitsevat Korhosen mielestä aina kansainvälisen Pahan. "Sellainen helpottaa kansainvälisen politiikan ymmärtämistä. Pahan pitää aina olla selkeästi näytillä. Sen ovat monet USA:n presidentit oppineet."
Toisaalta USA:n hallituksilla ei ole Korhosen mukaan aikoihin ollut yhtenäistä, johdonmukaista ulkopolitiikan linjaa. Hän kirjoittaa, että USA on ulkopoliittisesti toimelias, aktiivinen, vain silloin kun on pakko.
Presidentillinen sädekehä suojaa
Syyskuun yhdestoista 2001 synnytti maailman yli ulottuvan sodan. Korhonen analysoi, että sota palautti amerikkalaisten itsetunnon ja muutti monien amerikkalaisten käsitystä USA:n roolista.
Sota vahvisti Korhosen mukaan ennen kaikkea Bushin asemaa. "Sota nosti presidentin hänen omassa maassaan ennennäkemättömään korkeaan ja uskomattoman kestävään kansansuosioon. Bushin presidentillinen sädekehä suojaa hänen puoluettaan ja tukee republikaanien kamppailua vallasta USA:ssa."
"Sisäpoliittisen kamppailun tulokset ohjaavat jättiläisen tulevaa talouspoliittista, yhteiskunnallista ja ulkopoliittista kehitystä. Sen vaikutukset puolestaan heijastuvat muuhun maailmaan", Korhonen pohtii.
Bush kuin Nummisuutarin Esko
Arizonan yliopiston professorin luonnehdinta USA:n presidentistä George W. Bushista on murskaava. "George W:n heikkoon yleissivistykseen, epävarmana virnuilevaan naamaan ja Nummisuutarin Eskoa muistuttavaan yleiseen hahmoon liittyvät myös solkkaaminen puheessa ja ilmeiset vaikeudet järkevän tuntuisten lauseiden muodostamisessa."
Yhdysvaltain 43. presidentti on Korhosen mukaan mahdollisesti rehellisen yksinkertainen. "Entä sitten? Ajattelun yksinkertaisuus ei välttämättä kaada presidenttiä, joskus jopa päinvastoin."
Avoin amerikkalainen yhteiskunta osoittautui Korhosen mukaan yhdestoista syyskuuta haavoittuvaksi. "Osaksi se johtuu vapaan, kansanvaltaisen ja yksilön oikeuksista huolehtivan yhteiskunnan luonteesta. Osaksi syynä olivat puhtaasti käytännölliset, tekniset seikat: tavaksi tulleet rikollisen leväperäiset turvallisuustarkastukset isoilla lentokentillä."
Hän kyselee, kutistuuko amerikkalaisten vapaus? Yhdysvalloissa on alkanut nousta vastarintaa, onko kansalaisoikeuksien rajoittamisen vaara jo lähellä ja miten hallituksen harjoittaman valvonnan lisääminen vaikuttaa Amerikan perusarvoihin?
Kalliit eurolaulujen lunnaat
Tiukka Suomen EU-jäsenyyden vastustaja herjaa kirjassaan välillä myös Suomen ratkaisuja.
"Suomalainen joutuu maksamaan hintaa hallituksensa järjettömästä päätöksestä luopua omasta markastaan ja sitoa suomalaisten kohtalot harmaantuvaan Saksaan ja sen hallitsemaan Keski-Eurooppaan. Kallista on Suomen herrojen pelkuruus ja heikko itsetunto. Kalliit ovat eurolaulujen lunnaat."
Korhosen mukaan Suomen veronmaksajalle on tiedossa uusia "nättiä rahanreikää". Hän ennustaa, että lähivuosina Hornet-hävittäjät julistetaan Suomessa perin juurin vanhentuneiksi.
Korhonen arvioi suomalaisten sotilaiden innostuvan siitä, että USA:n ilmavoimat suunnittelee hankkivansa seuraavien 10 vuoden aikana kolme erilaatuista uuden sukupolven hävittäjätyyppiä.