Hallitus piti tiedotustilaisuuden kehysriihestä puolenyön jälkeen. Hallitus kertoi muun muassa, että lapsilisiä leikataan seitsemällä prosentilla. Seuraavista lapsista saadaan kuitenkin jatkossakin enemmän lapsilisää kuin ensimmäisestä lapsesta.
Hallitus päätti kehysriihessä myös, että asuntolainan korkovähennysoikeuden pienennystä jatketaan. Oikeutta pienennetään viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain siten, että asuntolainojen koroista enää puolet olisi vähennyskelpoista vuonna 2018.
Poimintoja muista päätöksistä:
Pääomatuloverotusta kiristetään. Ylemmän verokannan tuloraja alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin. Tällä kerätään valtion kassaan 28 miljoonaa.
Valtion osuutta ansiosidonnaisesta päivärahasta leikataan. Tarkoitus on kohdentaa leikkaukset suuriin tukiin. Työmarkkinajärjestöt päättävät, miten se toteutetaan.
Ajoneuvoveroa nostetaan 150 miljoonalla ja polttoaineveroa 42 miljoonalla eurolla. Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla.
Lisäksi työmatkakulujen verovähennysoikeus kapenee. Työmatkakustannusten omavastuuosuus nousee 750 euroon.
Hallituksen päätös oppivelvollisuusiän nostosta 17 vuoteen pysyy ennallaan. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Suomi leikkaa kehitysyhteistyöstä lähivuosina vuosittain 50-100 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä yritetään yhä pitää kiinni kansainvälisistä velvoitteista.
Hallitus käynnistää Pisararadan toteuttamisen ja aloittaa neuvottelut sen rahoitusosuuksista. Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön.
Liikenteen väylärahoitusta leikataan 100 miljoonalla. Uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristöhuoltohankkeisiin ei enää anneta valtionrahoitusta.
Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään. Yli miljoonan euron perintöjen ja lahjojen veroluokasta tulee pysyvä.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan luvut ovat summittaisia ja täsmälliset luvut saadaan vasta myöhemmin.
"Perustulon suuntaan"
Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan nyt edetään perustulon suuntaan, kun toimeentulotuen maksatus siirtyy Kelalle. Verotuksen painopistettä siirretään ympäristöveroihin.
Kaikkiaan valtion taloutta sopeutetaan neljän seuraavan vuoden aikana yhteensä 2,3 miljardilla eurolla. Näin valtion velkaantumisen arvioidaan taittuvan.
Valtiosihteeri Martti Hetemäki sanoi tiedotustilaisuudessa, että sopeutustoimet vuosina 2015-2018 ovat yhteensä 2,3 miljardia. Ensi vuodelle sopeutukset ovat 1,6 miljardia. Seuraavina vuosina sopeutukset ovat 0,4, 0,2 ja 0,1 mrd. Kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet johtavat yhdessä jo sovitun rakennepaketin kanssa 2,7 miljardin sopeutukseen.
Pääministeri Kataisen mukaan tehdyt päätökset vievät Suomea eteenpäin. Hän arvioi, että nykytiedon valossa valtion velkaantuminen taittuu joko 2016 tai 2017. Kataisen mukaan Suomi myy omaisuuttaan 1,9 miljardin edestä. 1,3 miljardia käytetään velan lyhentämiseen ja 600 miljoonaa kasvua tukeviin hankkeisiin. Valtion pörssiyhtiöiden omistuksia myydään jo tämän vuoden aikana.