Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Antti Rantakankaan mielestä keskiviikkona alkavassa kehysriihessä pitäisi sopia veronalennuslinjan jatkamisesta. Hän ei tyydy valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) Kalevassa viime perjantaina esittämään kantaan siitä, ettei veronalennuspäätöksiä tehdä kehysriihessä ensinkään.
Rantakangas sanoo, että keskustassa ajattelu lähtee siitä, että Suomi joutuu vastaamaan kansainväliseen verokilpailuun ja Euroopan unionin laajentumiseen.
"On tosiasia, että veroastetta joudutaan alentamaan. Kehysriihessä on sovittava alenevasta linjasta, jolla kotimaista kysyntää voidaan vauhdittaa", Rantakangas sanoi maanantaina.
"Se olisi samalla myös viesti yrityksille, että Suomella on halu pärjätä kilpailussa."
Keskustan mielestä periaatelinjaukset on tehtävä jo nyt, jotta niiden vaikutukset näkyisivät työllisyydessä ensi vuoden alusta alkaen. Jos veronkevennyksistä päätetään vasta syksyllä tai alkuvuodesta 2005, niiden voimaantulo siirtyisi turhan kauas, aina vuoden 2005 puoliväliin saakka.
Keskusta haluaa, että kehysriihessä tehtäisiin periaatelinjaus veronkevennysten mittakaavasta, ajoituksesta ja painotuksista. Yksityiskohdat voitaisiin päättää varsinaisen budjettiriihen yhteydessä.
Ruuan hinta saatava alas
Keskusta on jo pitkään puhunut ruuan arvonlisäveron alentamisesta eurooppalaiselle tasolle. Antti Rantakangas pitää sitä pienituloisten kohdalla erityisen toimivana veropoliittisena keinona.
Suomessa ruuan arvonlisävero on 17 prosenttia, kun se EU-maissa on yleisesti 7 prosenttia. "Kun Euroopan unionin jäsenmaissa ollaan yhtenäistämässä veropolitiikkaa, on ruuan arvonlisäveron eroa vaikea perustella", Rantakangas kertoo.
Kehys toimii väärinpäin
Ruuan hinnan alentamista ei ole kirjattu hallituksen ohjelmaan. Rantakangas esittää, että asiaan palataan 2007.
Ruuan alv:n alentamisen lisäksi keskusta olisi valmis alentamaan työnantajien sosiaaliturvamaksuja suosimalla matalan tuottavuuden työpaikkoja. Tätä ovat suomalaisille neuvoneet kansainväliset asiantuntijat, viimeksi EU:n työllisyystyöryhmä Wim Kokin johdolla.
"Nyt tarvittaisiin merkittävä satsaus matalan tuottavuuden työpaikkojen sivukulujen kustannusten alentamiseksi. Kehysriihessä nousee esille se, minkä verran rahaa käytetään tätä tarkoitusta varten", Rantakangas tietää.
Antti Rantakangas arvostelee budjettikehyksiä siitä, että työttömyyden kasvaessa hoitomenoja ei tarvitse sisällyttää kehykseen, mutta sen sijaan uuden yritystoiminnan edistämisessä kehys tulee vastaan.
"Minusta tämä on huonosti perusteltavissa, että pitäisi odottaa työttömyyden kasvavan ja vasta sitten voitaisiin valtion menoja lisätä. Juttu pitäisi kääntää toisinpäin niin, että haetaan konkreettisesti ratkaisua, jolla voisi syntyä uusia työpaikkoja", neuvoo Rantakangas.
"Tarvitaan uusi asennoituminen siihen, että voitaisiin hetkellisesti ylittää menokehystä niissä toimissa, joissa voitaisiin saada aikaan uusia työpaikkoja."
Rantakangas luettelee keskustan kolme kovaa tavoitetta kehysriiheen. Puolueelle on tärkeää, että kuntien lakisääteinen valtionosuustarkistus kuuluu budjettikehykseen eikä sitä pidä käsitellä ulkopuolisena asiana kuten nyt valtionvarainministeriö asian esittää. "Kyse on lakisääteisestä menosta", Rantakangas korostaa.
Toisena tulee liikenneinfrastruktuurin kehittäminen liikenneministeri Leena Luhtasen (sd.) työryhmän esityksen pohjalta niin, että hankkeita aloitetaan jo tämän hallituksen aikana. Myös perustienpidon lisärahoitukseen on haettava Rantakankaan mukaan uusia ratkaisuja.
Kolmanneksi Rantakangas mainitsee opintotukiuudistuksen, johon Kalliomäki ei ole suostuvainen.
"Nyt pitää löytää kannustinta ja lisärahaa opintososiaalisiin etuihin, koska tässä ei ole kymmenen vuoteen tapahtunut mitään", Antti Rantakangas perustelee.