Helsinki
Sovun löytyminen tulevan hallituskauden talousraameista on ollut sen verran vaikeaa, että hallitusneuvottelijat eivät torstaina edenneet tavoitellussa aikataulussa. SDP:n ryhmänjohtajan Antti Kalliomäen vetämä talous-, työllisyys- ja veroasioita käsittelevä työryhmä kokoontui illansuussa parsimaan näkemyseroja. Alun perin menokehykset piti sopia eilen aamupäivällä.
Eripuraa oli siitä, miten paljon valtion menoja voidaan tulevan nelivuotiskauden aikana lisätä ja miten tämä menolisäysten vara jaetaan.
Tämä on uuden hallitusohjelman kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä.
Hallitusta muodostava Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ei halunnut puhua erimielisyyksistä. Hänen vakuutteli, että erot näkemyksissä eivät ole suuria. Jäätteenmäki lupaili tulosta rivakasti. Hän muistutti, että hallitusohjelmaa on tehty vasta kaksi päivää.
Maatalous
hiertää välejä
Rahassa kiista on noin 100 miljoonaa euroa. Keskusta haluaa menoraamien olevan 1,1 miljardia euroa ja SDP yksi miljardia euroa yli sen, mitä nykyhallitus on seuraavalle vaalikaudelle raamittanut.
Kalliomäen mukaan näkemysero koskee ennen muuta varojen kohdentamista.
SDP korostaa palveluja ja työllisyyttä. Keskustan sanotaan olevan valmis suurempiin veronalennuksiin. Ryhmänjohtaja Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan verotus on pääosassa, jotta päästään kolmen prosentin kasvuun tulevina vuosina.
Kalliomäen mukaan veroale kelpaa SDP:lle tietyllä reunaehdoilla. Sillä täytyy olla selkeä yhteys työllisyyteen. Myöskään palvelujen rahoitusta verohuojennus ei saa uhata. Siihen, voitaisiinko veroja tarkistaa jo tänä vuonna Kalliomäki totesi, että asiaa voidaan auttaa mahdollisesti lisäbudjetilla.
Muita menokehyksiä hiertäviä asioita ovat maatalous ja liikennerahat. Demareita suututti, että keskusta yrittää lypsää maataloudelle lisää rahaa.
Liikennerahoissa kerrotaan löytyneen todella iso budjettiaukko.
Kalliomäki myönsi, että liikennerahoista on keskusteltu, mutta niitä ei ole korvamerkitty. Keskustassa ihmeteltiin kohua maataloudesta ja vakuuteltiin, että se on yksi asia muiden joukossa. SDP:stä tulkittiin, että se tuotiin uutena asian neuvottelupöytään.
Lipponen moitti
lillukanvarsista
Tiettyä sähköä hallitusneuvotteluihin toivat SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen esittämät moitteet hallitusneuvottelujen menosta. Niissä on Lipposen mielestä liikaa lillukanvarsia, pelkkää selvittämisen meininkiä ja vain halua jakaa rahaa.
Lipponen vaati lehtikolumnissaan, että asioiden pitää pysyä johtoryhmän käsissä. Muuten työryhmät keksivät epälukuisan määrän ehdotuksia, joiden hintalapuista muodostuu iso lasku.
Lipponen edellytti, että työllisyys asetetaan kaiken muun edelle. Työllisyyttä ei hänen mukaansa hoideta linjakkaasti erilaisin lyhyen tähtäyksen investoinnein teihin ja muuhun rakentamiseen.
Työttömyyden torjuntaan tarvitaan työllisyysvaroja, Raimo Sailaksen työryhmän esittämiä toimia, kasvun turvaaminen sekä yritysverotukseen kokonaispaketti, Lipponen luetteli.
Jotkut näkivät Lipposen antaneen jo tulevan valtiovarainministerin julkistuksen. Lipponen itse vaikeni yhä aikeistaan. Hän totesi salkkukysymykseen lyhyesti, että turhaa sitä jatkuvasti kysellään.
"Kerron sitten kun kerron."
Jäätteenmäki vastasi Lipposelle, että hallitusohjelmaa valmistelevat työryhmät tekevät työtä kurinalaisesti.
"Pyrkimyksenä on löytää ohjelma, jossa myös kansalaisten tavoitteita toteutetaan, mutta finanssipolitiikka on tiukkaa." Vaikka tiettyjä tarpeita täytyy tyydyttää, rahoja ei Jäätteenmäen mukaan tuhlata.
Jäätteenmäki ei tulkinnut Lipposen kirjoitusta ohjeiden antamiseksi tulevalle pääministerille. Hänen mukaansa Lipponen oli aamulla kertonut hänelle , että haluaa osoittaa näin tukensa.
"Otan kaiken tuen ilomielellä vastaan", Jäätteenmäki lisäsi.
Kysymykseen tietääkö hän, tuleeko Lipponen hallitukseen Jäätteenmäki vastasi. "Hän kertoo siitä itse."
Neuvottelulähteistä taas todettiin Lipponen olleen välillä kuin "outsideri".