Helsinki Oppositio moittii hallituksen kehysratkaisua epäuskottavaksi ja huonosti työllisyystavoitteisiin sopivaksi. Opposition hajanaisuutta osoitti kuitenkin eduskunnan keskiviikkona käymässä kehyskeskustelussa tarjottavien lääkkeiden hajonta. Kokoomus vaati jatkoa ansiotuloverotuksen keventämiselle. Vasemmistoliitto ja vihreät varoittelivat puolestaan veronalennusvimmasta, joka uhkaa tukahduttaa peruspalvelut.
Kokoomuksen ryhmäpuhuja Jyri Häkämies katsoi, ettei hallitus ole kyennyt tekemään konkreettisesti työttömyyttä alentavia päätöksiä. Hän epäili hallituksen jo perääntyneen keskeisimmästä lupauksestaan eli 100 000 uuden työpaikan luomisesta vaalikaudella.
- Hallituksen laimea ja epämääräinen toteamus siitä, että veronkevennyksiä jatketaan, ei riitä. Hyvin alkanut vauhti ei saa pysähtyä tai hiipua. Tuloverotuksen keventämistä on jatkettava kautta linjan eli kaikissa tuloluokissa, Häkämies korosti.
Kokoomuksen puheenjohtajaksi pyrkivä Marjo Matikainen-Kallström on ihastellut Viron mallin mukaista tasaverotusta. Puolueen eduskuntaryhmä ei kuitenkaan ole valmis muuttamaan radikaalisti tuloverotuksen perusrakennetta. Se ei olisi mahdollista lisäämättä keskituloisten verotaakkaa tai vaarantamatta hyvinvointipalveluja.
Korkeimpien ansiotulojen verotus on silti Häkämiehenkin arvion mukaan poikkeuksellisen kireää Suomessa. Lisäksi tarvittaisiin järjestelmällistä työtä verotuksen ja tulonsiirtojen yhteensovittamiseksi. Työn tekemisen ja vastaanottamisen tulee olla aina kannattavaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes katsoi hallituksen kireän menolinjan, veronalennusten ja matalapalkkatyön tukemisen johtavan mm. heikosti koulutettujen nuorten entistä rankempaan syrjäytymiseen työelämästä.
Hän epäili lisäksi työllisyystavoitteen karkaavan yhä kauemmaksi. Myös sellainen asia kuin tiestön parantaminen siirtyy väistämättä seuraavalle vaalikaudelle.
Siimes muistutti, että työnantajamaksujen keventämistä koskeva ratkaisu on tärkeä arvovalinta. Jos alimpien palkkojen maksuja alennetaan, sen tehosta menee suuri osa jo olemassa olevien työpaikkojen tukemiseen.
Hän epäili tavoitteena olevan työllisyyden parantamisen sijasta lisätä esimerkiksi palkkaeroja ja työmarkkinoiden epätasa-arvoa. Kouluttamattomia nuoria ei saa houkutella työnantajamaksujen alentamisen avulla sellaisiin töihin, jotka ovat vain marginaalisesti kannattavia.
Julkiselle sektorille
lisää työntekijöitä
Vihreät kaipasivat kokonaisveroasteen alentamiseen tähtäävän veroelvytyksen sijasta palveluelvytystä ja julkisia investointeja. Janina Andersson (vihr.) uskoi silti, että matalatuottoista työtä suosivia muutoksia on syytä tehdä.
- Kysyä sopii, millä rahalla tämä aiotaan totuttaa. Hallitus on jo käyttänyt valtaosan veroelvytysvarastaan.
Anderssonin mukaan veronalennukset valuvat suurelta osin ulkomaille. Niiden sijasta on velkaantumisen uhallakin annettava kunnille lisää rahaa julkisen sektorin työntekijöiden palkkaamiseen.
Myös kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemi näki hyvätuloisia suosivan tuloverokevennyslinjan johtaman väistämättä julkisten palvelujen rahoituspohjan heikkenemiseen. Panostukset pitää ohjata pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisedellytysten parantamiseen ja julkisten palvelujen kohentamiseen.
Perussuomalaisten Raimo Vistbacka ihmetteli, miksi hallitus ei tajua kaikkein heikommassa asemassa olevien ihmisten ostovoiman lisäämisen merkitystä. Se parantaisi tehokkaasti kotimaista kulutusta ja verotuloja.
- Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta itsestäänselvyydestä, että köyhä joutuu syömään ja kuluttamaan kaikki tulonsa elääkseen, Vistbacka opasti.
