Hyvän talouskehityksen ansiosta hallitus saattoi laistaa kivuliaat ratkaisut päättäessään lähivuosien budjettikehyksistä. Päätöksenteon tuskaa helpotti myös se, että ratkaisuja sysättiin tuonnemmaksi.
Matti Vanhasen hallitus sopi tiistaina valtion menokehyksistä vuosille 2007-2011 ajautumatta kriisiin. Sellaistakin ehdittiin ennakoida, kun valtiovarainministeri Eero Heinäluoman lausunnot maataloustuista kehysriihen alla hermostuttivat pääministeri Vanhasen, keskustan eduskuntaryhmästä puhumattakaan.
Maataloustuista hallitus teki nyt periaatelinjauksen mainitsematta mitään euromääriä niistä korvauksista, joilla suomalaisviljelijöitä on määrä hyvittää vastikkeeksi EU:lta tulevien tukien pienenemistä. Hallitus vakuuttaa toimivansa siten, että tuen muutosten vaikutukset viljelijöiden tuloihin jäävät "mahdollisimman pieniksi".
Tähän linjaukseen joutui tyytymään myös maatalousministeri Juha Korkeaoja, joka vielä viime viikolla vaati päätöstä noin sadan miljoonan euron lisätuesta juuri kehysriihessä. Vanhanen ei sen sijaan joutunut aiempia lausuntojaan nielemään. Hän oli kehysneuvottelujen alla Heinäluoman kanssa samaa mieltä siitä, ettei Suomen pidä nostaa esille euromääräisiä summia, kun keskustelut EU-rahoista ovat vielä Brysselin kanssa kesken.
Hallitus kuitenkin kokosi eri hallinnonaloilta vajaan 150 miljoonan säästöt juuri lopullista tukimenetysten korvauspäätöstä ja yllättäviä menoja varten. On siis aivan mahdollista, että korvaussumma on lopulta lähellä Korkeaojankin vaatimaa 100 miljoonaa vuodessa. Tuollaista tietoa keskustan ryhmälle illalla levitettiinkin.
Hallitus pitää yhä tavoitteenaan Suomen kehitysyhteistyövarojen nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä, mutta se totesi nyt, ettei se voi päättää kevään 2007 jälkeisten määrärahojen kasvusta. Näin taakka siirtyy vuoden kuluttua muodostettavalle uudelle hallitukselle.
Ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,43 prosenttiin BKT:sta. Seuraava hallitus voi joutua 0,7 prosentin tavoitteen edessä mahdottomaan tilanteeseen. Jos valtiontalouden tila heikkenee, nopea kehitysyhteisvarojen korotus tuskin toteutuu. Pitää myös kysyä, onko määrärahojen nopea nosto edes tarkoituksenmukaista. Se johtaa helposti harkitsemattomaan rahankäyttöön, jopa haaskaukseen, josta on takavuosilta esimerkkejä.
Vanhasenhallitus tekee nyt neljättä ja viimeistä budjettikirjaansa asettamalla ensi vuoden menokehykseksi 30,2 miljardia euroa. Kun aiempina vuosina kiinni lyötyihin summiin tehtiin vain inflaatiokorjaus ja kun hyvä talous- ja työllisyyskehitys ovat oikaisseet yllättäen alijäämän, hallitus säästyi kipeiltä poliittisilta päätöksiltä valtiontalouden tasapainottamisessa. Budjettihan oli määrä tasapainottaa vaalien alla.
Kaikkiaan hallitus purjehtii kohti vaaleja erittäin hyvän taloudellisen suhdanteen harjalla ja kohentuvan työllisyystilanteen avittamana. Myös valtionvelan pitäisi ohjautua jälleen lasku-uralle ensi vuonna.
Loppuhallituskauden ehkä suurimmasta päätöksestä, kunta- ja palvelurakenteen muutoksista, hallitus oli lyhytsanainen. Kuntien taloustilanteen kireyden todetaan edellyttävän niiltä konkreettisia kuntarakennetta ja tuottavuuden parantamista koskevia toimia. Lausunnosta ei selviä, millä painolla hallitus aikoo ristiriitoja herättänyttä uudistusta viedä eteenpäin.