Kehrääjillä tarkoitetaan surisevaäänisten lintujen lisäksi myös komeaa yöperhosryhmää.
Tyypillisellä kehrääjäperhosella on silmätäpläiset siivet, pörröinen ruumis ja sulkamaiset tuntosarvet.
Kehrääjät eivät käy kukilla, sillä niillä ei ole kehittynyttä imutorvea. Muutaman päivän mittaisen elämänsä ne elävät toukkavaiheesta peräisin olevan vararavinnon turvin.
Kehrääjäkoiraan ainut kiinnostuksenkohde on löytää hajuaistillaan naaras ja hedelmöittää se.
Tasan eivät käy onnenlahjat: yksi koiras voi hedelmöittää useampiakin naaraita, toinen raukka ei ehdi löytää ainuttakaan.
Kehrääjänaaraan tehtävänä puolestaan on houkutella luokseen koiras ja munia munat sellaiselle kasville, jota sen toukat syövät.
Tässäkin auttaa kehrääjän hajuaisti, joka on herkempi kuin parhaalla vainukoiralla.
Lue lisää maanantain Kalevasta!