Kehitysyhteistyöhön budjetoidaan ensi vuodelle vajaat miljardi euroa, mikä vastaa noin 0,56 prosenttia bruttokansantulosta.
Osuus on suurempi kuin alkuperäinen tavoite, sillä Suomi on sitoutunut EU:ssa siihen, että kehitysyhteistyöhön menee ensi vuonna 0,51 prosenttia bruttokansantulosta.
Taantuma helpottaa tavoitteeseen pääsyä, koska sitoumus on prosentti- eikä euromääräinen. Taantuma pienentää bruttokansantuloa, jolloin kehitysyhteistyörahojen osuus siitä kasvaa.
Kriisinhallintaan ulkoministeriö sen sijaan kaipaa määrärahoja hieman luvattua enemmän. Lisäkuluja aiheuttaa siviilihenkilöiden osallistuminen kriisinhallintaan. Ulkoministeriön tavoitteena on saada tärkeisiin siviilikriisinhallinnan johtotehtäviin lisää suomalaisia.
Puolustusministeriö esittää puolustusmateriaalihankintoihin 78 miljoonan euron lisäystä. Valtiovarainministeriö ehdottaa materiaalihankinnoista kuitenkin 15 miljoonaa euroa niukempia kuin puolustusministeriö olisi tahtonut. VM supistaisi puolustusvoimien tilausvaltuuksiin liittyviä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvia menoja.