Kehitysvammaisten pääsy tavalliseen palkkatyöhön ontuu yhä. Kehitysvammaliiton mukaan Suomen noin 30 000 kehitysvammaisesta parisataa on tuetussa työsuhteessa, kun määrä voisi olla jopa 1 700.
Osin syynä nykytilanteeseen pidetään sitkeässä istuvia ennakkoluuloja kehitysvammaisten työkyvystä. Vaikutusta on myös sillä, että kehitysvammaisten tekemä ilmainen avotyö on saanut entistä vankemman aseman.
- Periaatteena pitäisi olla, että silloin kun ihminen tekee työtä, hänen tulisi saada siitä myös palkkaa. Monet kehitysvammaiset tekevät hyvin tehokasta ja tuottavaa työtä, kunhan se on oikein suunniteltu ja siinä on oikeanlainen ohjaus. Kyse on todellisesta työpanoksesta, koulutuspäällikkö Marjaana Suosalmi Kehitysvammaliitosta toteaa.
Hänen mukaansa kehitysvammaisten tulo tavallisille työpaikoille karistaisi myös ennakkoluuloja.
Suosalmi toivoo, että työpaikoilla analysoitaisiin tehtäviä ja pohdittaisiin, mitkä niistä sopisivat kehitysvammaisille. Työ voi olla vaikka postin jakoa, siivoustyötä tai papereiden lisäämistä kopio- ja tulostuskoneisiin.
Suosalmen mukaan suuri osa työsuhteessa olevista kehitysvammaisista työskentelee yksityisillä työnantajilla. Esimerkiksi kunnat eivät pääsääntöisesti työllistä kehitysvammaisia henkilöitä työsuhteiseen työhön vaan hyödyntävät heidän työpanostaan avotyötoimintana.
Enemmistö kehitysvammaisista sovittaa palkkansa eläkkeen ansiotulorajaan eli he voivat ansaita noin 588 euroa kuukaudessa ilman, että eläke alenee. Tätä enemmän tienaavat voivat jättää eläkkeensä lepäämään työsuhteensa ajaksi. Tätä mahdollisuutta käytetään kuitenkin äärimmäisen vähän.
Kehitysvammaisten henkilöiden pääasiallinen toimeentulo muodostuu Kelan työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on tyypillisesti 400-500 euroa kuukaudessa.
Kehitysvammaisista kaikkiaan noin 11 500 osallistuu työ- ja päivätoimintaan pääosin kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa. Heistä noin 1 600 on avotyössä. Tuolloin hän on työkeskuksen kirjoissa mutta tekee ilmaista työtä ulkopuoliselle työnantajalle esimerkiksi vanhainkodissa tai avustavissa keittiö- ja siivoustehtävissä.
Avotyössä olevat kehitysvammaiset eivät ole työsuhteessa. Heille maksetaan eläkkeen lisäksi pientä työosuusrahaa.
Kehitysvammaliiton mukaan työsuhteisen työllistymisen kasvun haasteena on avotyötoiminnan vankka asema. Esimerkiksi kunnat eivät juuri työllistä kehitysvammaisia työsuhteiseen työhön, vaan ne hyödyntävät heidän työpanostaan avotyötoimintana.