Oulun alueella on huutava pula kehitysvammaisten asunnoista, kertoo Kehitysvammaisten tukiliiton Oulun läänin aluekoordinaattori Ritva Still. "Lähes jokaisessa kunnassa on sellainen tilanne, ettei yhtäkään asuntoa ole vapaana", Still selostaa.
14-vuotiaan Anna Hildénin perheellä on takana kolmen vuoden taistelu Kiimingin kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa palveluasumisen järjestämisestä omaan kotiin. Vaikeavammaisena henkilönä Hildén on oikeutettu kunnan järjestämään palveluasumiseen, jota ilman hän kuitenkin tälläkin hetkellä on.
Hildén ei ole ongelmansa kanssa yksin. Niin Still kuin Oulun ja lähikuntien sosiaaliasiamies Anna-Kaisa Friman muistavat heti muitakin vastaavia tapauksia, joissa alaikäiseltä kehitysvammaiselta tyrmätään palveluasuminen.
Anna Hildénillä on keskivaikea kehitysvamma, liikuntavamma ja lisäksi hän on lähes sokea. Hän tarvitsee jatkuvasti avustamista ja ohjaamista. Hildénillä oli vuosina 1999-2005 kotona henkilökohtainen avustaja, jonka palkkauskustannuksiin kunta osallistui. Vuoden 2006 alusta kunta muutti ohjeistustaan niin, ettei alaikäiselle lapselle hyväksytä pääsääntöisesti henkilökohtaista avustajaa.
Hildénit hakivat vuonna 2005 ensimmäisen kerran palveluasumisen järjestämistä tyttärelleen. Palveluasumiseen kuuluvat asumiseen liittyvät palvelut, tarvittaessa henkilökohtainen avustaja. Kunta ei voi rajoittaa palveluasumisen järjestämistä määrärahaperusteella tai korvata sitä sosiaalihuoltolain mukaisilla maksullisilla palveluilla. Hakemus hylättiin.
Asia vietiin Oulun hallinto-oikeuteen, joka kumosi sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen. Perusteluissaan hallinto-oikeus totesi, että Hildén on vammaispalvelulain tarkoittama vaikeavammainen henkilö, jolle kunnan on järjestettävä palveluasuminen.
Kunta ei tyytynyt päätökseen, vaan valitti siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi kunnan valituksen viime vuoden marraskuussa vuosikirjapäätöksellään.
"Edelleenkään kunta ei kuitenkaan ole tehnyt asialle yhtään mitään", sanoo Annan isä Kari Hildén.
Palkattomana
avustajana isä
Tällä hetkellä Kari Hildén on tyttärensä palkaton ja kokopäiväinen henkilökohtainen avustaja. Hildénin mukaan tämä on ainoa vaihtoehto, sillä kunnan laiminlyötyä velvollisuutensa palveluasumisen järjestämiseen perhe joutuisi kustantamaan ulkopuolisen avustajan lainarahalla.
Kiimingin kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Hilkka Huusko ei vaitiolovelvollisuuden vuoksi kommentoi tapausta millään tavalla.
Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä kuitenkin ilmenee, että kunta perustelee hakemuksen kumoamista esimerkiksi sillä, että se on tarjonnut perheelle toistuvasti kattavia palveluja muun muassa omaishoidon tuesta annetun lain mukaisesti. Vanhempien vaatimusta palveluasumisen järjestämisestä, tässä tapauksessa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta 60 tunnin työviikkotunniksi, kunta pitää kohtuuttomana.
Kunta ei ole edelleenkään tehnyt KHO:n mukaista päätöstä palveluasumisen järjestämisestä. Tällä hetkellä kunta on laatimassa uusia soveltamisohjeita vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen järjestämisestä omassa kodissa. Hildénin erhe toivoo, ettei edessä olisi jälleen pari kolme vuotta vievä valituskierre.