Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ehdottaa kehitysyhteistyömäärärahojen käyttämistä köyhistä maista saapuvien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen kattamiseen (Kaleva 10.1.).
Ehdotuksen takana on huoli kehitys- ja kehittyvistä maista saapuvien nuorten mahdollisuuksista opiskella Suomessa tilanteessa, jossa heiltä aletaan periä lukukausimaksua. EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta ryhdytään perimään maksua opiskelusta vuoden 2017 syksyllä.
Lukukausimaksujen perintä on osa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimia parantaa julkista taloutta. Tällä tavoitellaan parin miljoonan euron tuottoa jo vuonna 2017 ja kymmentä miljoonaa viidessä vuodessa.
Suuri vaara on, että maailmalta tulevien opiskelijoiden määrä pu-toaa rajusti, ellei kyetä rakentamaan heitä taloudellisesti tukevaa järjestelmää. Ruotsissa ja Tanskassa opiskelijamäärät romahtivat väliaikaisesti peräti 80 prosenttia lukukausimaksujen tultua voimaan.
Ulkomaalaisten lukukausimaksuja voi perustella taloudellisin syin, mutta ne kohdistuvat ikävästi samoihin köyhimpiin maihin, joihin myös kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus vaikuttaa eniten.
Jopa Yhdistyneet kansakunnat on Suomessa vierailleen pääsihteeri Ban Ki-Moonin suulla ilmaissut huolensa Euroopan maiden suunnittelemista kehitysapuleikkauksista. Kehitysrahat joutuvat suurimman leikkurin alle Suomessa. Tänä vuonna menoja vähennetään 200 miljoonaa euroa. Käytettäväksi jää 515 miljoonaa euroa.
Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut osallistumaan kehitysyhteistyöhön YK:n suositusten mukaisesti 0,7 prosentilla bruttokansantuotetasostaan. Leikkausten jälkeen tavoite, jota ei ole koskaan saavutettu, karkaa entistä kauemmas, sillä kehitysyhteistyön osuus putoaa 0,35 prosenttiin.
Määrärahojen leikkaus johtaa useiden kehityshankkeiden pysähtymiseen. Muun muassa pitkään jatkunut apu perusopetuksen järjestämisessä lakkaa monissa kohteissa.
Kun tähän lisätään vielä nuorten pääsyn vaikeutuminen suomalaisiin korkeakouluihin, näistäkin säästötoimista joutuvat kärsimään eniten kaikista heikoimmassa asemassa olevat.
Kehitysyhteistyötä on moitittu tehottomaksi. Sitä se osaltaan on. Juuri nyt tarvittaisiin kiireesti kattava arvio leikkausten kokonaisvaikutuksista.
Lukukausimaksut vähentävät köyhimmistä maista saapuvien opiskelijoiden määrää. Siinä mielessä Oulun yliopiston rehtorin ehdotus stipendijärjestelmän luomisesta on tervetullut keskustelun avaus.
Kehitysrahojen käyttämisellä lukukausimaksuihin voitaisiin välttyä siltä usein esiin nousevalta kahtiajaolta, jossa haluttaisiin antaa apua vain hankkeisiin, jotka satavat antajansa laariin kaupallisesti ja toisaalta sellaisiin hankkeisiin, joissa ei olisi kaupallista kytköstä.
Joka tapauksessa järkeä on suunnata kehitysrahoja koulutukseen, sillä vain sitä kautta köyhät maat voivat nousta omille jaloilleen.