Kolumni

Ke­hi­tys­mai­den välkyt nuoret ovat luon­non­va­ra, josta jo tais­tel­laan

Oulun yliopistossa päästiin äskettäin röyhistelemään rintoja, kun tuli tieto opinahjon noususta kuuluisalla Shanghain listalla sijoille 305-401.

pekka.mikkola@kaleva.fi

Oulun yliopistossa päästiin äskettäin röyhistelemään rintoja, kun tuli tieto opinahjon noususta kuuluisalla Shanghain listalla sijoille 305-401. Ylpeyteen on aihettakin, sillä erilaisia yliopistoja lasketaan maailmassa olevan noin 14 000. Vaikka Jiao Tong -yliopiston listaus ei ole mikään ehdoton totuus, on sen tutkimustulosta vaikea täysin sivuuttaakaan.

Rehtori Lauri Lajunen kommentoi tulosta muistuttamalla rankingmenestyksen vaikutuksesta yliopiston mielikuvaan. Sillä taas on suuri merkitys kisassa, jossa maailman korkeakoulut pyrkivät vetämään puoleensa eteviä opiskelijoita, opettajia, tutkijoita. Eikä sitä kisaa käydä vain yliopistojen sijaintimaiden ihmisistä, vaan kilpa on maailmanlaajuinen.

Ei ole ihme, jos esimerkiksi suomalaiset opiskelijat, opettajat ja tutkijat ajoittain ärsyyntyvät siitä, miten ulkomaisten opiskelijoiden ja henkilöstön suurta arvoa yliopistoille on alettu korostaa. Näin ei ole tapahtunut vain Oulussa eikä vain Suomessa. Tuore Newsweek-lehti kertoo, millaista kampanjointia harrastaa Yhdysvallat, jonka uskoisi ilman pr-iskujakin kiinnostavan tiedemaailman huipulle pyrkiviä.

Kiinan televisiokanavilla on viime marraskuusta lähtien pyörinyt mainos, jonka lehti kertoo muistuttavan lähinnä rokkivideoita. Siinä Yhdysvalloissa opiskelevat aasialaisnuoret breikkaavat, soittavat kitaraa ja lyövät rytmikkäästi nyrkkiä kohti taivasta. Taustalla pauhaa teknomusiikki. Tarkoitus on osoittaa, että Yhdysvallat on opiskelumaana sekä cool että rock. Tähän mennessä arviolta 180 miljoonaa kiinalaista on nähnyt mainoksen.

Kyseessä ei siis ole minkään yksittäisen yliopiston mainosisku vaan takana on liittovaltio, Washington. Se on nähnyt tärkeäksi saada maahan lisää ulkomaisia opiskelijoita, ja Kiinassahan lahjakkuuskaaderia riittää.

Koko Yhdysvallat on siirtolaisten rakentama maa, mutta erityisesti Yhdysvaltain tutkimuksen ja teknologian maailma on täynnä esimerkkejä ulkomailta tulleiden ihmisten valtavasta panoksesta. Monet tulijat ovat nostaneet pystyyn esimerkiksi viime aikojen menestyksekkäimpiä it-yrityksiä. Googlen toinen perustajajäsen Sergei Grin on Venäjältä, ja Yahoon perustajista toinen Jerry Yang on syntynyt Taiwanissa. Youtuben nuoresta perustajakolmikosta Steve Chen on hänkin Taiwanin poikia ja Jawed Karim Saksassa syntynyt bangladeshilaisperheen vesa. Niin, onhan tuon maailman tähtiä myös Linus Torvaldsimme.

Oulun yliopiston ulkomaisten opiskelijoiden määrä on noussut tasaista vauhtia. Jos lasketaan yhteen vaihto-opiskelijat sekä uudet ja nykyiset tutkinto-opiskelijat, Linnanmaalla ja muilla laitoksilla liikkuu tulevan lukuvuoden aikana noin 850 ulkomaalaista opiskelijaa. Vaihto-opiskelijamäärässä Oulu on jo Suomen kakkonen.

Ulkomaisten opiskelijoiden houkutteluun liittyy käytännön pulmia, mutta yksi kiperä eettinenkin ongelma: onko oikein, että Suomi ja käytännössä kaikki vauraat maat yrittävät poimia kehitysmaiden nuorista parhaat päältä, kun tällä joukolla olisi tehtävää kotimaissaankin.

Parhaimmillaan lähtijöistä hyötyvät sekä lähtö- että vastaanottajamaa. Moni ulkomailla oppinsa hankkinut kehitysmaiden kasvatti palaa kotimaahansa, ylevästi sanottuna sitä rakentamaan. Mutta jos paluuvirta jää kovin pieneksi, näiden opiskelijoiden ja tutkijoiden houkuttelu länteen on lähinnä kolmannen maailman riistoa uudessa muodossa.