Suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on säilynyt lähes ennallaan. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston teettämän mielipidemittauksen mukaan 42 prosenttia vastaajista haluaisi lisätä apua. Nykytasoa piti tyydyttävänä 47 prosenttia vastaajista, kuusi prosenttia vähentäisi kehitysapua. Tutkimuksessa kysyttiin myös kantaa Tobinin veroon. Vastaajista kolme neljästä kannatti sitä.
Veron kannatusta mitattiin kysymällä, pitäisikö lyhytaikaisista kansainvälisistä pääomasiirroista kerätä prosenttiosuus kehitysapuun.
Vastaajista 38 prosenttia nappaisi 0,1 prosenttia ja 35 prosenttia antaisi kymmenkertaisen määrän eli 1 prosentin. Viidennes vastaajista katsoi, ettei kansainvälisiä pääomaliikkeitä ja kehitysapua pidä yhdistää. Kansalaisista lähes 40 prosenttia tiesi, että Suomen kehitysavun määrä on noin 0,3 prosenttia BKT:sta. Neljännes vastaajista luuli Suomen avun olevan 0,5 prosenttia.
Haastateltuja pyydettiin tällä kertaa nimeämään kaksi tärkeintä kehitysyhteistyön tavoitetta. Aiemmin kysyttiin vain kaikkein tärkeintä. Suurimman kannatuksen, noin 50 prosenttia, saivat nyt ”kehitysmaissa vallitsevan köyhyyden vähentäminen” ja ”maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen”.
Lähelle tätä tasoa 47 prosenttiin nousi myös ”yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistäminen”. Ympäristöuhkien torjumista kannatti 40 prosenttia. Taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen ei noussut hitiksi, sitä kannatti vain yhdeksän prosenttia vastanneista. Nämä ovat virallisestikin otettu Suomen kehityspolitiikan tavoitteeksi. Kohteista suomalaiset suosivat Afrikkaa, joka saakin 40 prosenttia Suomen kahdenvälisestä hankeavusta. Kaksi kolmannesta vastaajista antaisi Afrikalle eniten apua, 14 prosenttia toiseksi eniten. Lähialueiden avun suosio on kasvanut; Venäjälle antaisi eniten 14 prosenttia, toiseksi eniten 23 prosenttia. Baltian maat saivat yhteenlaskettuna 13 prosentin kannatuksen. Aasian avustamista ensi sijassa kannatti yhteensä 29 prosenttia.
Mielipidemittauksen teki Taloustutkimus. Siihen haastateltiin reilua tuhatta ihmistä huhtikuun aikana. Virhemarginaali on keskimäärin 2,5 prosenttia puolin tai toisin.