Helsinki Suomen on saavutettava kehitysyhteistyömäärärahoissa YK:n suosittelema 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta uudelleen vuonna 2010. Tämän tavoitteen on asettanut valtioneuvos Harri Holkerin (kok.) johtama suomalaisen kehitysyhteistyön tulevaisuutta pohtinut työryhmä.
"Valtiontaloutemme vakaampi tila mahdollistaa kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämisen", kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) totesi vastaanotettuaan torstaina työryhmän väliraportin.
Määrärahoja on kasvatettava työryhmän mukaan nykyisestä 0,348 prosenttiin BTKL-osuudesta asteittain. Vuonna 2007 osuus olisi nostettava 0,55 prosenttiin.
Suomi käyttää tänä vuonna kehitysyhteistyöhön julkisia varoja kansalaista kohti noin 100 euroa, yhteensä 500 miljoona euroa. Rahojen osuus valtion budjetista on noin 1,2 prosenttia.
Holkerin hallitus ylitti YK:n suosituksen
Suomi ylitti jopa YK:n suosituksen Holkerin johtaman sinipunahallituksen viimeisessä budjetissa vuonna 1991, jolloin kehitysyhteistyöhön käytettiin 0,8 prosenttia BKTL-osuudesta. Summa oli silloin nykyrahassa 700 euroa.
Holkeri piti ymmärrettävänä, että lamavuosina määrärahoja supistettiin. "Silloin jouduimme tuomaan pääomia maahan. Nyt pääomavirta on kääntynyt toiseen suuntaan, joten tilanne on toinen."
Työryhmä muistuttaakin, että Suomen talous kuuluu maailman kilpailukykyisimpiin ja suuri osa suomalaisista kannattaa määrärahojen tasokorotusta.
Siimes vetosi
muihin puolueisiin
Holkerin ryhmä jättää lopullisen mietinnön maaliskuussa eduskuntavaalien jälkeen uutta hallitusta neuvotteleville puolueille.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Siimes kertoi aikovansa itse toimia omassa puolueessaan niin, että kehitysyhteistyörahojen nosto otetaan mukaan hallitusohjelmatavoitteisiin. Hän vetosi, että muutkin puoluejohtajat tekisivät samoin.
Holkeri kertoi työryhmän tavanneen kaikkien eduskunnassa edustettujen puolueiden johtoa. Työryhmä oli saanut puolueilta tukea kehitysyhteistyörahojen lisäämistahdille.
"Olisi hyvä monestakin syystä, jos uusi hallitus sitoutuu useampivuotiseen kehitysyhteistyön nosto-ohjelmaan. Tällöin voidaan huolehtia hyvissä ajoin siitä, että avun määrän lisääntyessä myös sen laatu säilyy ja apu ohjautuu järkeviin kohteisiin", Siimes korosti.
Suomen vaikutusvalta kasvaisi
Siimeksen mukaan samalla Suomi antaisi viestin, että "aioimme olla entistä aktiivisemmin mukana maapallon köyhyyden voittamiseen tähtäävässä työssä ja nykyistä reilumpien globalisaation pelisääntöjen luomisessa."
Työryhmä luottaa, että kehitysapuun panostaminen lisäisi maailmalla Suomen arvostusta ja vaikutusvaltaa.
Lisärahoja on työryhmän mukaan mielekästä kohdentaa vuoteen 2007 asti painottuneesti monenkeskiseen yhteistyöhön, koska Suomen tuki YK:lle ja kehitysrahoituslaitoksille on tällä hetkellä alhaisella tasolla. Ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden ulkomaista velkaa keventäviin ohjelmiin tarvitaan varoja.
Suomen pääkohdealueena kahdenvälisessä kehitysavussa on Afrikka. Köyhyyden vähentämisen lisäksi Suomi pyrki edistämään ihmisoikeuksien, sanavapauden ja demokratian toteumista, ympäristönsuojelua sekä naisten aseman parantamista.
Julkisen kehitysavun tarpeen odotetaan supistuvan tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä kehitys vaatii avun kasvattamista. Maailmanpankki arvioi, että kehitysavun vuosittainen 50 - 55 miljardin euron kokonaismäärä on kaksinkertaistettava köyhyyden vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi.
Päätöksiä apunsa määrätietoisesta kasvattamisesta ovat tehneet useat EU:maat muun muassa Belgia, Irlanti, Ranska ja Britannia.
Holkerin vetämään työryhmään kuuluvat toimittaja Umayya Abu-Hanna, professori Pertti Haaparanta, piispa Eero Huovinen, johtaja Johanna Ikäheimo, pääjohtaja Maria-Liisa Nevala, professori Olli Rehn ja puheenjohtaja Maj-Len Remahl.