Sotkamo Ministeriöiden kansliapäälliköiden pikavierailulla Kainuussa hierottiin maanantaina kompromissia useamman miljoonan euron aukkoon Kainuun kehittämisrahassa. Kainuulaiset toivovat ministeriöiltä kehittämisrahaa 50 miljoonaa euroa. Ministeriöt ovat saaneet budjeteistaan raavittua kasaan 42,6 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Risto Volanen pitää luonnollisena, että maakunnalla on pidempi lista rahoitettavia hankkeita kuin mihin ministeriöt ovat kevään valmisteluissa päätyneet. "Ainahan odotuksia ja toiveita on enemmän kuin mitä rahaa on jaossa", Volanen sovittelee.
Hallintokokeilun valmistelu sekä maakunnassa että valtionhallinnossa on valtiosihteeri Volasen mukaan hyvin aikataulussa. Kehittämisrahastakin tulee päätös viimeistään syksyn aikana. Päätösvalta siirtyy hallitukselle, jos Kainuulle korvamerkittävät rahat eivät pysy ministeriöiden raameissa
Kainuun kehittämisrahan merkitys hallintokokeilun onnistumiseen on tärkeä muidenkin kuin kainuulaisten itsensä mielestä. Rahalla on tarkoitus viedä eteenpäin maakunnan osaamista ja elinkeinoja. Listan kärjessä on muun muassa Oulun yliopiston mittalaitelaboratorion monipuolinen kehittäminen.
Tiiviit suhteet
Ensi vuoden alussa alkava ja vuoteen 2012 kestävä Kainuun hallintokokeilu on työllistänyt ministeriöiden virkamiehiä Helsingissä jo pari vuotta.
"Kainuussa on vähemmän väkeä kuin Lahdessa tai kotikaupungissani Espoossa. Kainuun malli on saanut aikaan sen, että olemme olleet kainuulaisten kanssa enemmän suhteissa kuin mihin maakunnan väkiluku ja merkitys edellyttävät", valtiosihteeri RaimoSailas valtionvarainministeriöstä suhteuttaa.
Oulun läänin itäiseen maakuntaan jo Kostamuksen jälkihoitoprojektin kautta tutustunut Sailas pitää Kainuun mallia mielenkiintoisena koko valtakunnan kannalta. Erityisen valppaana hän aikoo pysyä koulutusratkaisujen seuraamisessa. Kainuussa toisen asteen koulutus eli lukio ja ammatillinen peruskoulutus sekä aikuiskoulutus siirtyvät hallintokokeilussa yhteisen kuntayhtymän hoitoon.
"Meillä ei Suomessa niin kuin ei Kainuussakaan riitä oppilaita kaikkiin lukioihin. Täällä ollaan nyt eturintamassa testaamassa miten koulutuspalvelujen tarjonta vähäväkisellä alueella hoidetaan", Raimo Sailas toteaa.
Koulutusta rahallisesti ja toiminnallisesti moninkertaisesti suurempi kokonaisuus tulee olemaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen nivova yhtymä.
Ennusteiden mukaan Kainuun väkiluku vanhenee ja sen huoltosuhde heikkenee ennätysvauhtia. Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen pitää hallintomallia hyvin räätälöitynä maakunnan tarpeisiin.
"Kainuun malli on ollut iso vastaantulo valtiolta. Kainuulle on tehty oma budjetti ja oma lainsäädäntö. Samaa tuskin voitaisiin ajatella muille maakunnille", Viljanen luettelee.
Kainuun malli ei sinällään sovi muille maakunnille. Viljanen pitää nykyistä lainsäädäntöä riittävänä takaamaan kunnille mahdollisuuden syventää yhteistyötään yli kuntarajojen.
"Kuntia kannustetaan yhteistyöhön mutta sen tulee tapahtua vapaaehtoisesti", Viljanen linjaa.
Vesi kielellä
Hallintomalli pyrkii takaamaan toimivat peruspalvelut kainuulaisille. Valtakunnan pahimmalle työttömyysalueelle tarpeellisia työpaikkoja hallintomalli ei kuitenkaan automaattisesti luo.
Kainuu odottaa vesi kielellä valtionhallinnon alueellistamispäätöksiä. Viimeksi Kajaani taisteli Väestörekisterikeskuksen tietosisältöyksiköstä Kokkolan kanssa, mutta kaksikielinen rannikkokaupunki veti kisassa pidemmän korren.
Valtiosihteeri Risto Volanen pitää Kainuun vahvuutena keskittymistä tietotekniikan hajauttamiseen.
Kainuu-Koillismaa -pilottiprojekti luo mahdollisuuksia varsinkin valtionhallinnon tukipalvelujen alueellistamiseksi sekä Kainuuseen että Koillismaalle. Pilottihankkeen jatkosta päätetään Volasen mukaan jo tässä kuussa.