Valtiovarainministeriö soveltaa leikkauslinjaansa väärin Kainuuseen, Kainuun maakuntahallitus totesi maanantaina Kajaanissa.
Ministeriön esitys Kainuun kehittämisrahaksi vuodeksi 2006 on 2,8 miljoonaa euroa alempi kuin maakunnan tavoite.
Kainuu aikoo tehdä töitä sen eteen, että hallituksen lopullinen esitys vastaisi maakunnan tarpeisiin paremmin.
Kehittämisrahasta
leikattiin 1,5 ,miljoonaa
Kainuun hallintokokeiluun kuuluva kehittämisraha on valtion budjetissa se kokonaispotti, johon on koottu kaikkiaan 43:sta eri budjettikohdasta maakuntaan tulleet valtionavut maakunnan itsensä jaettavaksi. Kehittämisrahalla Kainuu muun muassa hoitaa työllisyyttä ja pitää maanteitä kunnossa.
Kainuu on pyytänyt kehittämisrahaa vajaat 45 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö leikkasi kuitenkin kehittämisrahasta 1,5 miljoonaa euroa.
Päälle tulee lisämenona Kainuulle nuorten yhteiskuntatakuun ja tupon tuoman muutosturvan kulut, jotka nostavat tavoitteen ja tarjotun eron 2,8 miljoonaan euroon.
Tähän asti kehittämisrahassa on huomioitu uudet velvoitteet.
Maakuntahallituksen jäsen Maija Rissanen (kesk.) totesi, että Kainuu ei ole nyt vetämässä kotiin päin, vaan maakunnassa koetaan, ettei saada sitä mitä alun alkaen luvattiin.
Maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Raimo Piirainen (sdp) puolestaan arvioi, että hallitus kokeilee, ollaanko Kainuussa hereillä vai vielä lomilla.
Suvaitsemattomuus
rehottaa
Maakunta on huolissaan pintaan nousseesta rasismista Kajaanissa. Yllätys se ei ole, viime keväinen tutkimus paljasti, että Kajaanissa rasismia on paljon suhteessa maahanmuuttajien määrään.
"Suvaitsevaisuuden lisäämisessä ei ole onnistuttu. Pinnan alla kytee", maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Anne Huotari (vas.) sanoi., maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Anne Huotari (vas.) sanoi.
"Rasistisia puheenvuoroja tulee sellaisiltakin ihmisiltä, joilta niitä ei ikinä uskoisi kuulevansa. Virallinen suvaitsevaisuuskeskustelu on aivan eri tasolla kuin puheet kaduilla ja netissä", varapuheenjohtaja Huotari totesi.
Huotari saa jatkuvasti oikoa vääriä käsityksiä esimerkiksi maahanmuuttajille maksettavista toimeentulotuista.
Kainuun tulevaisuus on kiinni siitä, millaista osaamista maakuntaan saadaan, mutta myös ilmapiiristä ja ulkoisesta kuvasta. Kainuusta ei haluta antaa kuvaa kolkkana, johon ei haluta uusia ihmisiä.
Muutakin kuin
julistuksia
Maakunta lupasi suvaitsevaisuuden edistämiseksi muutakin kuin julistuksia.
Työllisyyspolitiikka on maakunnan käsissä ja sitä pidetään tärkeimpänä keinona parantaa yhteisymmärrystä.
Erityisesti nuorisotyöttömyyteen pitää puuttua, etteivät nuoret syrjäytyisi työelämästä. Syrjäytymisvaara on sekä kantaväestöllä että maahanmuuttajilla.