Hyvän olon tunteeseen ei pidä tuudittautua, vaikka Suomen koululaitos on tutkimusten mukaan monessa kohtaa maailman kärjessä. Ei pidä olettaa, ettei mitään tarvitse enää tehdä paremmin.
Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala on esimerkiksi nostanut esiin, että koulutusjärjestelmä reagoi hitaasti muutoksiin, kuten säästöihin. Vaikutukset saattavat puhjeta näkyviin vasta pitkän ajan kuluttua. Oppimistuloksissa on jo näkyvissä jonkinasteisia eroja ja osalla koululaisista on mielenterveysongelmia.
Muutakin kehitettävää on. Vastikään julkaistun selvityksen mukaan opettajat arvioivat esimerkiksi, että suomalainen koulujärjestelmä ei kehitä tarpeeksi oppilaiden käytöstapoja tai esiintymisvalmiuksia. Parannettavaa olisi myös luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä.
Lisäksi yrittäjyyskasvatus sai opettajilta tutkimuksessa arvosanan 7miinus. Yhteiskunnassa käyty puhe yrittäjähengen tarpeesta on havaittu, sillä opettajien mielestä koulujärjestelmä onnistuu yrittäjyyden tai yritteliäisyyden vahvistamisessa heikosti.
Yksittäisistä oppiaineista tutkimus toi esille sen, että opettajien mukaan tietotekniikan opetuksessa on onnistuttu. Kyselyn tilasi teollisuuden ja elinkeinoelämän omistama Taloudellinen tiedotustoimisto ilmaisi huolensa kuitenkin siitä, että yli puolet opettajista arvioi matematiikan ja luonnontieteiden osuuden opetuksesta riittäväksi. Työelämä kun on vuosia yrittänyt viestittää, että matemaattis-luonnontieteellisellä alalla osaamisen tarve paisuu jatkuvasti.
Puutteita on opettajien mielestä myös siinä, miten koulu kykenee antamaan oppilaille kansalaispätevyyttä.
Huolta on ilmaistu äidinkielen taidoista. Selvitysten mukaan nuoret osaavat lukea. Toiset mittarit aavistelevat, että kirjoittaminen ei välttämättä suju niin mainiosti.
Nuoret eivät osaa rakentaa lauseita oikein, yhdyssanat kirjoitetaan miten sattuu ja pilkkusäännöt ovat vierasta maaperää. Vaikka luovan kirjoittamisen, esiintymistaitojen ja mediaopetuksen sisältyminen oppimäärään on tärkeää, olennaista on myös hallita oman kielen peruskommervenkit.
Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma onkin tuomassa peruskouluihin lisää opetusta äidinkielessä.
Ehkä muutakin parannusta on luvassa havaittuihin puutteisiin. Nyt kun opetussuunnitelmia uudistetaan, mukaan ollaan sisällyttämässä aihekokonaisuutta yrittäjyydestä. Yrittäjyyden luonteen ja merkityksen pitäisi nousta aiempaa paremmin esille eri oppiaineissa, kuten yhteiskuntaopissa, luonnontieteissä ja psykologiassa.
Samalla tavalla kaikilla luokilla aiotaan takoa oppilaiden päähän muun muassa vastuuta ympäristöstä. Ala-asteiden oppilaille on kaavailtu lisää tietoutta esimerkiksi lasten oikeuksista ja ihmisoikeuksista. Vaikka aihepiirit sisältyvät eri oppiaineisiin, esimerkiksi elämänkatsomustietoon, ehkä tämäkin osaltaan petraa oppilaiden kansalaistaitoa, kykyä toimia ympäröivässä yhteiskunnassa.
Kun saa tietää, mitä uhkia ja vaaroja piilee ympärillä, vaikka muualla maailmalla, voi nähdä miten ja mihin asioihin voi vaikuttaa. Ehkä jopa innostua siitä.