Kun katse harittaa ja jalat lyövät setsuuria, Topi Mikkola toimii.
Matsi on siitä poikki, eivätkä vastaväitteet auta. Väsähtäneellä ottelijalla voi joskus olla kova hinku jatkaa nyrkkeilemistä, mutta Mikkolan sana on kehässä laki.
"Kehätuomarin tärkeimpiä tehtäviä on suojella ottelijoita. Kehässä ollaan paljon vartijoita, sillä kilpailijoiden terveys on pääasia. Tilanteessa on oltava tarkasti kiinni", Mikkola, 48, sanoo.
Seepra, aasi, nuija ja puusilmä tuomaroivat kiekkokaukalossa. Joskus joutuu nimittelyä kuuntelemaan myös nyrkkeilytuomari, mutta ainoastaan katsomon suunnalta. Kehässä kuri on kova, eikä urputtamista sallita.
"Se on ehdoton sääntö ja kilpailijat yleensä myös noudattavat sitä. Toki pitää ymmärtää, että kaverit voivat käydä kuumana. Ottelu on kuitenkin pidettävä tiukasti käsissä ja tavallisesti ensimmäinen varoitus hiljentää miehet."
Väistöliikkeitä
tarvitaan harvoin
Nyrkkeilyotteluissa on silti nähty niinkin kummia, että tuomaritoimintaan pettynyt kilpailija on lyönyt kehävirkailijan oikoiseksi. Mikkolan uralle ei ole uhkaavia tilanteita sattunut, eikä taida sattuakaan. Mies on ollut kehässä myös kilpailevana osapuolena ja tuntee temput. Päätöksille antavat painoa 100 kisaottelua, 70 voittoa ja kaksi Suomen mestaruutta.
"Joskus on ottelun jälkeen tullut suukopua siitä, miksi laitoin homman poikki. Puhumalla on kuitenkin aina selvitty."
"Kummallisin tapaus on ollut sellainen, että toisen ottelijan veli hyppäsi katsomosta kehään ja potkaisi vastapuolta. Siinä piti hetken aikaa miettiä mitä säännöt moisesta sanovat", Topi Mikkola nauraa.
Oululainen liikuntapaikanhoitaja on yksi Suomen kahdestatoista kansainvälisestä nyrkkeilytuomarista. Takana on yli 4000 tuomittua ottelua kotimaassa ja maailmalla. Kansainvälisen tuomarikortin Mikkola sai vuonna 2000.
Mies on pantu merkille piireissä: hiljattain kävi kutsu uran toistaiseksi tärkeimpiin tehtäviin, kun Mikkola värvättiin Milanossa maanantaina alkavien MM-kilpailujen tuomaristoon. Kansainvälisen amatöörinyrkkeilyliiton AIBA:n yli 2000 tuomarista vain 45 on saanut pestin MM-kisoihin.
Matka Italiaan alkoi jo torstaina. MM-kilpailuja edeltävinä päivinä tuomaristo osallistui Milanossa koulutusseminaariin, jossa käytiin läpi sääntöuudistuksia ja turnaukseen liittyviä asioita. Maanantaina alkaa kahden viikon kisarupeama.
Reilu peli
kunniaan
"Mieluisana kunniatehtävänä tämä on otettu vastaan. Voi ajatella, että jotain on tullut tehtyä oikein. Aiemmin jokainen osallistuva maa on lähettänyt kisoihin omat tuomarinsa, mutta tällä kertaa valinnat teki liitto. Tuomaristo on koottu eri mantereilta ja pienistäkin maista", Mikkola kertoo.
Uudistus liittyy amatöörinyrkkeilyn kattojärjestön haluun lisätä uskottavuutta ja reilua peliä. Amatöörinyrkkeilyssä itäblokki on hallinnut kehiä pitkään, eikä välttämättä ainoastaan loistavien urheilijoiden ansiosta. Tuomaripelistä ja lahjomisista on pidetty amatööripuolella porua pitkään, mutta nyt kansainvälinen liitto tekee siitä lopun. Tavoitteena on myös nuorentaa tuomarikaartia.
"Liitolla ja meillä tuomareilla on nyt ylimääräisiä paineita onnistua. Jos homma ei toimi, riittää varmasti vaatimuksia paluusta vanhaan systeemiin. Se ei olisi lajin etu", sanoo Topi Mikkola.
MM-turnaus on pudotuspeliä kilpailijoille, mutta myös sääntöjä valvoville. Tehtävissään epäonnistuneet tuomarit seuraavat kisat loppuun katsomossa siinä missä hävinneet pugilistit.
Tuomittavat matsit arvotaan. Aina homman jatkuminen ei ole kiinni tuomarin osaamisesta, vaan siitä mitä ottelutyyliä tämä arvostaa. Mielipiteitä piisaa arvostelulajissa.
"Itse pidän perinteisestä kovasta nyrkkeilemisestä. Tärkeintä on kuitenkin se, että tuomari voi olla itselleen rehellinen ja tietää tehneensä parhaansa. Virheitä sattuu myös meille", Topi Mikkola toteaa.
"Jos hommat alkavat olla vähissä ennen semifinaaleja, voi alkaa miettiä, mikä meni pieleen."