Omaa terveyttä mittaavien laitteiden suosio on kasvanut viime vuosina. Tulevaisuudessa haasteena on kerättyjen tietojen siirtäminen terveyspalvelujen käyttöön.
Oman terveyden seuraamiseen kehitettyjen laitteiden suosio kasvaa. Itse mitattujen tietojen hyödyntäminen terveyspalveluissa saattaa olla tulevaisuuden trendi.
– Ihmisillä on kiinnostusta mitata itseään. Seuraava haaste on, miten saamme sen hyödyn käyttöön.
Yksi tapa olisi luoda alusta, jossa tieto olisi jaettavissa, sanoo voittoa tavoittelemattoman terveydenhuollon informaatio- ja teknologiaorganisaatio HIMSS Europen Suomen koordinaattori Kalevi Virta.
Nykyaikaiset tietojärjestelmät ja digitaaliset alustat ovat luoneet mahdollisuuden omien mittaustulosten välittämiseksi osaksi hoitoprosessia. Vaikka tarvittava tekniikka on olemassa, muutos on Virran mukaan vasta tulossa.
– Esimerkiksi kansallisessa Omakanta-järjestelmässä voidaan tulevaisuudessa tallentaa omaa tietoa. Iso haaste on, että ammattilaiset osaavat hyödyntää tallennettua tietoa. Siihen liittyy koulutuksellisia, asenteellisia ja kokonaisjärjestelmän kehittämiseen liittyviä haasteita.
Virta arvioi, että muutos tapahtuu noin viiden vuoden mittaisissa askelissa.
– Terveydenhuollossa mikään ei muutu kovin nopeasti, sillä toimiala on monesta eri syystä – ja osin ihan aiheestakin – vähän konservatiivinen. Uudet asiat omaksutaan aika hitaasti.
Omia mittauksia tehdään esimerkiksi kotikäyttöisillä verenpainemittareilla. Virran mukaan tämäntyyppiset mittaukset lisääntyvät jatkuvasti.
– Ihmiset ymmärtävät entistä enemmän, miten voimme mitata ja monitoroida itseämme. Laitteille on syntynyt myös ihan oikeat markkinat.
Itsemittaukseen ja -monitorointiin liittyy myös uhkakuvia. Mittaustulosten tulkitsemiseen tarvitaan jatkossakin ammattitaitoa.
– Jos ihminen on esimerkiksi vakavasti sairas, niin totta kai silloin ammattilaisen osaamisella ja tekemällä diagnoosilla on aivan eri merkitys.
Myös oman fysiologian ymmärtämiseen tulisi panostaa turhien huolestumisien välttämiseksi.
– Itsemittaaminen johtaa helposti ylimittaamiseen ja ylireagointiin. Kansalaisten tietoisuuden lisääminen on haaste koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmille, Virta sanoo.
Suomessa on vielä matkaa terveys- ja hoivapalvelujen täydelliseen digitalisoitumiseen. Pyydettäessä arvioimaan organisaatioidensa digitalisoitumista asteikolla 1–10 pohjoismaiset palveluntarjoajat antoivat itselleen arvosanaksi 6,2. Luku on vain hieman parempi kuin Euroopan keskiarvo.
Suureen muutokseen tarvitaan Virran mukaan muun muassa poliittista ohjausta.
– Tarvitaan näkemystä miten prosessissa edetään ja mitä tulevilta järjestelmiltä halutaan.
Toinen merkittävä tekijä ovat muutokseen liittyvät lainsäädännölliset ongelmat. Potilaiden tietojen ja oikeuksien turvaaminen on avainasemassa.
– Lainsäädäntö on kyennyt tyrmäämään vanhat tietojärjestelmät, mutta kun mennään avoimempiin monikäyttäjäympäristöihin, niin edessä on lainsäädännälisesti uusia haasteita. Lainsäätäjien on vaikea pysyä perässä näin isoissa askelissa, Virta toteaa.
HIMSS Europen terveysteknologiatutkimus
Tutkimukseen osallistui 559 terveydenhuollon ja teknologian ammattilaista ympäri Eurooppaa.
Suomesta tutkimukseen osallistui 30 ammattilaista.
Tutkimukseen osallistuneista 33 prosenttia koki poliittisen ohjauksen puutteen ja lainsäädäntöongelmat suurimmiksi haasteiksi terveydenhuollon kehityksessä.
Vastaajista 23 prosenttia koki potilaiden voimaantumisen ja itsehallinnon suurimmiksi haasteiksi.
HIMSS Europe (Healthcare Information and Management Systems Society) on itsenäinen ja riippumaton organisaatio, joka yhdistää toisiinsa terveydenhuollon palveluita tarjoavat organisaatiot ja alalla toimivat yritykset.