Informaatiota ja viihdettä on perinteisesti jaeltu yksisuuntaisesti tuottajalta kuluttajalle. Esimerkiksi yleisradioyhtiöt ovat suurelta osin pystyneet säätelemään koteihin tulevaa ohjelmavirtaa.
Tilanne on kuitenkin kääntymässä päälaelleen. Jatkossa tiedon ja viihteen kuluttajista tulee yhä useammin myös niiden tuottajia. Maailmalle on jo kiirinyt tavallisten ihmisten kuvaamia videonpätkiä, jotka ovat nousseet pääuutisiksi valtakunnallisilla tv-kanavilla.
Tällä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, kun potentiaalisia sisältöjen tuottajia ovat yhtäkkiä kaikki kamerakännyköiden omistajat.
"Säätely ei kuitenkaan ole kadonnut, vaan sitä harjoittavat nyt entistä laajemmin myös internetin palveluntarjoajat", huomauttaa professori Mika Ylianttila Oulun yliopiston MediaTeam Oulu -tutkimusryhmästä.
"Käyttäjälähtöinen sisältötuotanto on kuitenkin trendi, joka ohjaa sekä kulutustottumuksia että teknologian kehitystä", Ylianttila lisää.
Oulun yliopiston MediaTeam -tutkimusryhmä tutkii useissa Tekesin tukemissa hankkeissa uusia digitaalisia jakelu- ja sisältötekniikoita, joita tarvitaan uusien käyttäjälähtöisten multimediapalvelujen toteuttamiseen.
Tutkimusyhteistyössä on mukana VTT, useita eri yrityksiä sekä eurooppalaisia tutkimuspartnereita.
"Jatkossa tv-sisältöihin ja multimediapalveluihin voidaan liittää entistä enemmän kuluttajan kokemukseen ja käyttötilanteeseen liittyviä ominaisuuksia", Ylianttila kertoo tutkimushankkeiden tavoitteista.
"Kehitettävillä tekniikoilla palveluja voidaan niputtaa kokonaan uusiksi palvelukokonaisuuksiksi."
Digitaalinen televisio on pyrkinyt ottamaan askeleita käyttäjälähtöisyyden suuntaan. Lisäarvopalvelut ja interaktiivisuus eivät ole monista edistysaskeleista huolimatta saavuttaneet vielä laajamittaista suosiota.
Sananmukaisesti käyttäjälähtöisyys ottaa käyttäjien tarpeet entistä paremmin huomioon palveluiden teknisessä toteutuksessa. Päätelaitteiden kehittyminen on avannut sen toteuttamiseen kokonaan uusia mahdollisuuksia, kun digitaalisia televisiolähetyksiä voi seurata yhtä hyvin kotona digiboksilla, internetin netti-tv:n kautta tai yhteensopivasta matkapuhelimesta.
Käyttäjälähtöisyyden tehokas tekninen toteutus edellyttää uutta teknologiaa, joista esimerkkinä voi mainita verkostomaisesti toimivat tekniikat, vertaisverkkotekniikat.
Ne ovat saavuttaneet laajan suosion tiedostojenjakelusovelluksissa, mutta niiden toimintamallit soveltuvat myös monille muille sovellusalueille, kuten ryhmien väliseen kommunikointiin ja digitaalisten sisältöjen jakeluun.
Vertaisverkkosovellukset hyödyntävät internetin keskeisintä markkinavipua, ryhmänmuodostusta. Ryhmän sisällä tieto leviää käyttäjältä toiselle hyvin tehokkaasti. Eri käyttäjäryhmät muodostavat yhdessä erittäin merkittävän liiketaloudellista arvoa sisältävän verkoston. Niissä tieto liikkuu perinteistä asiakas-palvelin -mallia huomattavasti tehokkaammin, tällöin puhutaan tiedon superjakelusta.
Jotta tiedon superjakeluun liittyvät uudet palvelut olisivat avoimia ja tehokkaita, tarvitaan uusia teknisiä sisältöformaatteja ja tiedonsiirtoprotokollia. Niitä kehitetään ja standardoidaan kansainvälisenä yhteistyönä, johon MediaTeam osallistuu aktiivisesti tutkimustyössään.
Tutkimuksella on samanaikaisesti sekä kansallisia että globaaleja tavoitteita.
"On tärkeää kehittää avoimiin ja standardoituihin ratkaisuihin perustuvia tekniikoita, jotka eivät ole minkään yksittäisen yrityksen omaan käyttöönsä räätälöimiä ratkaisuja", Ylianttila selventää.
"Näin mahdollisuudet vaikuttaa alan tulevaisuuteen, kehittää laajasti hyödynnettävää teknologiaa ja sen pohjalta uusia palveluita sekä uutta kansainvälistä liiketoimintaa, säilyvät myös oululaisten tutkijoiden ja yritysten ulottuvilla."