Soititte juuri ihmisoikeusjärjestön tukipuhelimeen. Voitte kertoa ongelmistanne nimettömänä, mikäli haluatte. Miten voin auttaa?
"Aviomiehen käytös on aivan outoa. Meidän piti tavata Rotuaarilla kahvilassa. Olin ollut ostoksilla koko päivän ja ehdin kahvilaan vasta myöhässä. Siellä Pertsa istui ja oli aivan hiljainen."
Aivan hiljainen? Sekö löi teitä?
"Ei ei se hakannut. Se ei puhunut sanaakaan. Oli ihan mykkä koko ajan."
Miehenne siis kehtasi olla hiljaa ihan kaikkien nähden, julkisesti. Eikö kukaan tullut väliin.
"No ei niin. Kysyin Pertsalta onko sillä murheita. Ei tässä murheita, se sai sanottua."
Ehdottiko miehenne että siirtyisitte asunnolle, pois muiden silmistä. Ne tekevät usein niin.
"Ei mitään sellaista. Minä se ehdotin, että mentäisiin kotiin ja puhuttaisiin."
Tuo on aika uskaliasta tuollainen. Pitäisi naisenkin tietää, että jos...
"Autossa kysyin, että minustako tämä johtuu. Siksikö et puhu? Pertsa vain toisti, että ei tässä mitään, ei tässä mitään. Se etsi jotakin radiokanavaa ja kun ei löytänyt kopaisi nyrkillä keskikonsolia."
Haa, siis väkivaltaa! Jatkuiko hakkaaminen kauan?
"Pertsa mutisi, ettei miltään asemalta tulee minkäänlaista ennakkojuttua."
Kuulkaa rouva, näistä tapauksista on vaikka millä mitalla oikeuden ennakkopäätöksiä.
Tuollaista miehenne käytöstä ei voi mitenkään ymmärtää saati hyväksyä. Olettehan samaa mieltä?
"Olen olen, ei voi hyväksyä. Sanoinkin etten voi ymmärtää hänen käytöstään. Kysyin, eikö hän rakasta minua enää. Pertsa sanoi, ettei ole hätää eikä minun pitäisi olla huolissani. Kyllä hän rakastaa, mutta mutta..."
Hyvä rouva, minä en nyt ihan ymmärrä asemaanne tässä väkivaltatapauksessa.
"Sitä se Pertsa huokailikin, että kun Kärppiä saa hakata käsille ja koukkia eikä vastustajalle anneta edes pientä penalttia..."
Penalt... mitä te itkette rouva.
"Pertsa on niin poissaoleva. Se vaan hokee, että huomenna alkaa pleijarit, huomenna alkaa pleijarit ja vastassa on Jortikat, vastassa on Jortikat."
petri.laukka@kaleva.fi