Käy­tän­nön ky­nä­niek­ka tukee luovaa työtä

Kulttuurituottaja Kaisa Kerättärellä, 46, ei ole pienintäkään epäselvyyttä toimenkuvastaan. Hän hoitaa käytännön järjestelyt, että taiteilijat voivat keskittyä omaan luovaan työhönsä. "Olen tällainen käytännön kynäniekka."

"Tarkoituksenani on luoda taiteilijoille lisää työmahdollisuuksia", kulttuurituottaja Kaisa Kerätär kertoo. Kulttuuri-Kauppilan tiloissa taiteilijat voivat antaa työnäytöksiä sekä toimia opettajina.
"Tarkoituksenani on luoda taiteilijoille lisää työmahdollisuuksia", kulttuurituottaja Kaisa Kerätär kertoo. Kulttuuri-Kauppilan tiloissa taiteilijat voivat antaa työnäytöksiä sekä toimia opettajina.
Kuva: Jukka Leinonen

Kulttuurituottaja Kaisa Kerättärellä, 46, ei ole pienintäkään epäselvyyttä toimenkuvastaan. Hän hoitaa käytännön järjestelyt, että taiteilijat voivat keskittyä omaan luovaan työhönsä. "Olen tällainen käytännön kynäniekka."

Käytännön kynäniekan työt tarkoittavat tyypillisimmillään budjettien ja rahoitushakemusten laatimista. "Esimerkiksi Kulttuuri-Kauppilan EU-rahoitushakemuksen tekeminen neljä vuotta sitten oli minun heiniäni."

Tuolloin Kerätär ei tosin vielä ollut liikkeellä yrittäjänä, vaan enemmänkin biologina ja kulttuurin harrastajana, joka oli perustamassa Iin Kauppilaan taidekeskusta yhdessä kolmen kuvataiteilijan eli Helena Kaikkosen, Sanna Koiviston ja Antti Ylösen kanssa.

Iijoen rantatörmälle nousseen alueellisen taidekeskuksen syntysanat päästiin lausumaan toissa vuonna - ja kieltämättä ristiriitaisissa tunnelmissa, osa kunnan asukkaista kun vastusti hanketta.

"Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että alun nihkeys olisi lieventynyt", Kerätär arvioi.

Taidekeskus koostuu kahdesta rakennuksesta, joista toinen on 1800-luvun lopulta peräisin oleva vanha koulurakennus ja toinen on rakennettu tulipalossa viitisen vuotta sitten tuhoutuneen rakennuksen tilalle. Vanha puoli toimii vierailevien taiteilijoiden asuin- ja työtiloina sekä kansalaisopiston opetustiloina. Uudisosassa sijaitsevat Kulttuuri-Kauppilan "kotitaiteilijoiden" työskentely- ja ateljeetilat.

Kulttuuri-Kauppilan asiamiehenä ja vetäjänä on Leena Vuotovesi. Hänen vastuullaan ovat taidekeskuksen lastenkulttuuri- ja muut projektit sekä residenssitoiminnot.

Yrittäjäksi Kerätär ryhtyi puolisen vuotta sitten perehdyttyään kulttuurin tuottamiseen Oulun yliopiston järjestämässä koulutuksessa. Kerättären yritys on nimeltään Taidepaussi Ky ja sen ideana on järjestää kulttuurielämyksiä ympäristössä, joka korostaa hyvinvointia ja luovuutta.

Biologitaustaansa yrittäjä ei ole hyljännyt, sillä hän tekee tarvittaessa myös luontotutkimukseen liittyviä toimeksiantoja.

Kulttuurituottajana Kerätär järjestää taidekursseja ja ateljeevierailuja sekä tuottaa Kulttuuri-Kauppilassa työskentelevien Kaikkosen, Koiviston ja Ylösen näyttelyitä ulkomaille. Työn alla on kuvataiteilijoiden näyttelyn järjestäminen Tokiossa ensi vuonna.

Pääosan yrittäjän ajasta vievät kuitenkin kurssit. Kerätär on pyöräyttänyt esimerkiksi akvarellien, grafiikan ja keramiikan teosta muutaman päivän paketteja. Lyhyemmissä puolen päivän luovissa pausseissa osallistujat pääsevät rakentamaan leijaa, kokeilemaan kalliomaalausta tai vääntämään taidetta vaikka rautalangasta.

Kenelle tahansa taiteesta kiinnostuneelle suunnattuja kursseja pidetään sekä Kulttuuri-Kauppilassa että Illinsaaren vanhassa pappilassa, jossa Kerätär itsekin asuu miehensä Antti Ylösen kanssa.

Pappilarakennus on peräisin 1850-luvun puolivälistä ja se on Museoviraston suojeluksessa. Samassa pihapiirissä on erillinen vierasateljee eli työhuone ja asunto pidempääkin oleskelua varten.

Sarjassa kerrotaan pienyrittäjistä. Työskenteleekö lähelläsi kiinnostavia, perinteisten tai erikoisten alojen yrittäjiä? Ota yhteyttä esimerkiksi sähköpostilla talous@kaleva.fi

Ilmoita asiavirheestä