Konfliktit ja ilmastonmuutos ovat aliravitsemuksen pääsyyt, sanoo YK:n ruokaohjelman pääjohtaja.
Väkivaltaiset konfliktit sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset – tulvat ja poikkeukselliset kuivuuskaudet – ovat keskeisimmät maailman nälkäongelman syyt, sanoo YK:n ruokaohjelman WFP:n (World Food Programme eli Maailman ruokaohjelma) pääjohtaja David Beasley.
– Konfliktit ovat tällä hetkellä suurin syy, ilmasto-ongelmat tulevat heti toisena, arvioi Beasley.
Nälkää näkevien ja aliravittujen ihmisten määrä väheni maapallolla 2010-luvun alkupuolella, mutta noin kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana luvut ovat kääntyneet taas kasvuun. Viime vuonna aliravittuja oli noin 821 miljoonaa, toisin sanoen noin joka yhdeksäs ihminen.
Jotta ilmastonmuutoksen tuomista ongelmista selvitään, on Beasleyn mukaan muun muassa muutettava viljelys- ja ruokakulttuureja. Tuttujen ruokakasvien sadot saattavat heikentyä nopeastikin, joten monipuolisempia viljelyksiä tarvitaan.
Suomi jatkaa yhteistyötä
Beasley tapasi kahden päivän Suomen-vierailullaan muun muassa presidentti Sauli Niinistön sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.). Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin yhteistyösopimus, jonka mukaan Suomi osallistuu WFP:n rahoitukseen 32 miljoonalla eurolla vuosina 2018–2021. Yleisrahoituksen lisäksi Suomi on tänä vuonna tukenut WFP:n operaatioita Syyrian lähialueilla, Nigeriassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä.
– Jos ongelmiin tartutaan paikan päällä, ne käyvät huomattavasti vähemmän kalliiksi. Me käytämme ruokaa aseena rauhan rakentamiseen, sanoo Beasley.
WFP tunnetaan ehkä parhaiten hätäavustaan maailman kriisialueilla. Toinen oleellinen osa työtä on ruokaturvan parantaminen esimerkiksi opastamalla köyhien maiden viljelijöitä uusien menetelmien käyttöön.
Kouluruoka vähensi teiniraskauksia
David Beasleyn vierailuohjelmaan kuului keskiviikkona tutustuminen kouluruokailuun Helsingin Meilahden yläasteella.
– Teillä Suomessa kouluruokailulla on jo vuosikymmenien perinteet. Meillä WFP:llä on kouluruokaohjelmia yli 70 maassa, muun muassa Nigerissä ja Tshadissa, kertoo Beasley.
Afrikkalaisessa kouluruokamallissa ruoka-ainekset ostetaan lähiseudun viljelijöiltä. Toinen vaihtoehto on hankkia koululle omaa viljelysmaata. Osa palstan tuotosta käytetään kouluruokaan ja osan oppilaat saavat mukaansa kotiin.
Esimerkiksi Nigerissä kouluruokaohjelma on johtanut siihen, että useammat lapset – myös tytöt – käyvät koulua. Lasten aliravitsemus on vähentynyt, ja myös alaikäisten tyttöjen avioliitot ja varhaiset synnytykset ovat vähentyneet.
– Kyse ei ole pelkästään koululaisten fyysisestä terveydestä, vaan myös siitä, että he pystyvät käyttämään henkisiä kykyjään, toteaa Beasley.