Tukkilaiskisojen lajeista haastavin ja myös jännittävin on ilman muuta koskenlasku. Se on eniten myös yleisön mieleen.
Näin tuumi Kuusamon Käylänkoskella tänään pidettävää mittelöä varten torstaina harjoitellut kuusamolainen Jarmo Mustonen.
Käylässä pitkään asuneelle Mustoselle vajaan parin sadan metrin pituinen kuohuinen Kitkajoen koski on monien vuosien ajalta tuttu, mutta helppo voitettava se ei tukin päällä koskaan ole.
"Pitää olla tasapaino hallinnassa ja keskivartalon lihakset kunnossa. Myös joen juoksua pitää osata lukea oikein, jotta laskusta selviää kastumatta."
Edellisen kerran puolenkymmentä vuotta sitten tukkilaiskisoihin osallistunut Mustonen päätti ottaa tuntumaa koskeen laskemalla sen kerran läpi.
Matkanteko pärskeiden keskellä sujui mallikkaasti miltei perille saakka, kunnes hän yllättäen vaipuikin vilpoiseen veteen.
"Ehkä liikaa jännitti. Heti alussa ajauduin väärälle linjalle. Sestomisesta huolimatta en saanut muutettua kurssia ja jouduin pyörteisiin paikkoihin. Tukki käännähti, eikä siinä ollut enää mitä tehdä", mies naureskeli rannalle noustuaan.
Mustonen innostui koskenlaskusta ja muista tukkilaislajeista seurattuaan kisoja kotikylässään viitenä ensimmäisenä kesänä.
"Tuntui ihmeelliseltä, miten kilpailijat saattoivat pysyä pyöreillä puilla. Pakkohan sitä oli alkaa itsekin kokeilemaan."
Hän aloitti harjoittelun kuusimetrisellä paksulla viemäriputkella, jonka päät oli tukittu. Pikkuhiljaa lajin salat aukenivat.
"Kun perusteet oppii, meno tukin päällä on sitten kuin pyörällä ajoa", jo moniin kisoihin osallistunut Mustonen väitti.
Yleisessä sarjassa kilpailevan Mustosen paras saavutus koskenlaskussa on neljäs tila muutama vuosi sitten Lieksassa pidetystä SM-kilpailusta. Nyt hän osallistuu koskenlaskuun ja muihin lajeihin ilman menestymispaineita.
"Pääasia, että yleisöllä on hauskaa", kirvesmiehenä leipänsä tienaava Mustonen virnisti.
Tukkilaiset selvittelevät paremmuudet myös tukkilaismaratonissa, rullauksessa ja tukkilaisvalassa, jotka ovat SM-lajeja. Osanottajia on parisenkymmentä.
Käylän seudun maamiesseura järjestää tapahtuman jo 17. kerran ja ne aiotaan pitää ohjelmassa jatkossakin.
"Tukkilaistaitoja hallitsevia on vain muutamia kymmeniä. Jos kisoja ei järjestettäisi, loputkin varmaan vähitellen lopettaisivat. Osaltaan tässä on kysymys myös kulttuuriperimän vaalimisesta", puheenjohtaja Arja Kilpivaara kertoi.
Käylän ohella tukkilaiskisoja järjestetään nykyisin vain Iissä.
Kilpivaaran mukaan kilpailutoiminasta ei yhdistyksen kassaan paljon kilisevää jää, koska menotkin on katettava.
"Kisat ovat tavallaan imagojuttu. Käyttövaroja saadaan varsinaisesti illalla järjestettävistä tukkilaistansseista."
Tukkilaiskisoja on seurannut yleensä noin 500 ihmistä. Mikäli sade ei saavu vieraaksi, sama määrä saapuu paikalle nytkin, Kilpivaara uskoo.
Tukkilaiskisat alkavat Käylänkoskella lauantaina kello 11.