Pohjoissuomalaiset ovat päässeet tienaamaan kävynkeräyksellä myös tämän vuoden puolella, vaikka Metsähallitus joutuikin pienentämään merkittävästi kevään tavoitteitaan budjettivaroihin viime vuoden lopussa tehdyn leikkauksen takia.
Monet metsänhoitoyhdistykset ovat paikanneet Metsähallituksen suunnitelmiin jääneitä aukkoja järjestämällä omia savotoitaan.
Tälläkin hetkellä toiminta on meneillään männynkäpyjen osalta useassa yhdistyksessä, esimerkiksi Suomussalmella, Kemijärvellä, Savukoskella ja Pelkosenniemellä.
Yhdistysten tavoitteena on varmistaa alueidensa kylvösiementarve tavallisesti parin vuoden ajalle, mikä edellyttää useimpien kohdalla muutamien kymmenien tuhansien käpylitrojen ostamista.
Pohjoisen käpysatoa on kerännyt metsänhoitoyhdistysten kanssa tehdyillä sopimuksilla lisäksi Tapion Siemenkeskus, joskin se sai kuntakohtaiset tavoitteensa pääosin täyteen jo syystalven puolella. Kevättalven aikana se on jatkanut vielä ostojaan muun muassa Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Suomussalmella.
"Tilanne alkaa olla pohjoisten alueiden osalta nyt se, että siementarve on turvattu useimpien lähtöisyysalueiden kohdalla usean kymmenen vuoden ajalle", Sakari Pönniö Tapion Siemenkeskuksesta Oitista kertoo.
"Pulaa on kylvösiemenestä oikeastaan vain Ylä-Lapin osalta, jossa tuleentunutta männynsiementä ei ole ollut saatavissa Inaria lukuunottamatta", Pönniö täsmentää.
Tapio hankkii siemenistään noin puolet kävynkeräyksellä, toinen puoli tulee siemenviljelmiltä.
Tämän vuoden puolella yhdistysten arvioidaan ostavan kaikkiaan useita satoja tuhansia käpylitroja.
Niistä kerääjät kuittaavat itselleen 75 senttiä litralta, joten verottomia euroja heidän kukkaroihinsa on päätynyt edelleen satojen tuhansien edestä.
Budjettivaroin
vain Kuusamossa
Pohjoisen siemenhuollon yhteiskunnalliseen varmuusvarastoon koottavien siementen osalta budjettivaroja leikattiin viime marraskuussa 400 000 eurolla. "Säästöön jääneillä" 100 000 eurolla Metsähallitus on voinut jatkaa keräystä vain Kuusamossa, joka kuuluu pahimpiin siemenpula-alueisiin.
Keräyksestä vastaavan metsätalousinsinöörin Timo Arin mukaan Kuusamon metsähoitoyhdistyksen kanssa tehdyn sopimuksen tavoitteena on saada kasaan 65 000 litraa huhtikuun alkuviikkoihin mennessä.
"Tarkoitus on saada siementä taimitarhakäyttöön ja se hankitaan ohjattuna keräyksenä. Kävyt hankitaan päätehakkuilta, jonne yhdistys kerääjät osoittaa", Ari selvittää.
Ylä-Lappiin siemen
etelämpää
Metsähallituskin kaipaa varastoihinsa männyn kylvösiementä eritoten Ylä-Lapin alueelta. Kun pohjoisimpien metsien uudistamiseen siementä ei ole voitu hankkia kävynkeräyksellä paikan päällä, puutetta on korvattu keräämällä aikaisemmin käpyjä runsaasti hieman etelämpänä.
"Ylimmän Lapin kylvöihin voidaan käyttää noin sata kilometriä etelämpää hankittua siementä", sanoo Ari.
Kävynkeruussa ovat kevättalven hangilla liikkuneet myös Metsähallituksen joidenkin metsätiimien metsurit. Heitä on työllistetty tiimien omilla rahoilla, kun kelpo siementä monilla alueilla tarjolla kerran on.
Tällä hetkellä kerääjät noukkivat vain männynkäpyjä, sillä kuusenkäpyjen keräysaika on ohi: viime viikkojen kuivat pakkaskelit ovat saaneet kuusenkäpyjen suomut rakoilemaan, jolloin siemenet alkavat leijailla maahan.