Kuukausi Kauhajoen kouluampumisten jälkeen nuorten puheenaiheet liikkuvat Kuusamossa jo muissa asioissa. Mielessä tapaus saattaa vielä käydä, mutta ainakin Kuusamon lukion nuoret uskovat elävänsä ja opiskelevansa turvallisessa ympäristössä.
Ensimmäistä vuotta lukiossa opiskelevien puheissa toistuvat sanat kaverit, välittäminen ja turvallisuus. Mika Kallio, Niklas Alho, Topi Suviaro, Tuuli Leinonen ja Miina-Maija Määttä uskovat elävänsä turvallisessa maailmassa -- Jokelan ja Kauhajoen tapauksista huolimatta.
"Olo tuntuu turvalliselta. Tässä koulussa on hyvä olla ja opiskella. Ilmapiiri on mukava ja ihmiset myönteisiä. Outojenkin juttusille uskaltaa mennä mennä. Täällä on otettu avosylin vastaan", Tuuli Leinonen kertoo.
Heti tapauksen jälkeen asia puhutti nuoria paljon. Eniten pohdittiin sitä, miksi. Nyt asia on jäänyt jo taka-alalle. Miina-Maijan mielestä nuorten maailma on kuitenkin muuttunut Jokelan ja Kauhajoen jälkeen.
"Totta kai mielessä on pelkoakin, mutta joka päivä kouluun on tultava", Miina-Maija sanoo.
Topi Suviaron mielestä on tärkeää pitää huolta kavereista. "Paljon on ihmisten välittämisestä kiinni. Omassa kaveriporukassa pyrimme pitämään huolta siitä, että kukaan ei jää ulkopuolelle ja kaikki pysyvät joukon mukana."
Lukiolaisten mielestä nuorten mielenterveyspalveluita olisi tarpeen lisätä, jotta kaikki apua tarvitsevat sitä saisivat.
Kiusaamista ei Tuuli Leinosen eteen ole tullut. Koulun terveydenhoitajan Airi Kämäräisen mukaan sitä esiintyy lukiossakin jonkun verran. Kyse on tällöin lähinnä joukon ulkopuolelle jättämisestä.
Terveydenhoitajan läsnäoloa koulussa nuoret pitävät tärkeänä. "Hänen luokseen on helppo mennä juttusille, ja hänelle voi kertoa kaikista asioista", Tuuli sanoi.
Miina-Maija toivoi, että vastaanotto olisi nykyisten kahden päivän sijasta kolmena päivänä.
Airi Kämäräinen on tehnyt työtä kouluterveydenhoitajana Kuusamossa vuodesta 1982 lähtien. Kouluterveydenhuollon merkitys on hänen mielestään kasvanut sen takia, että nykyajan nuoret hakevat apua herkemmin kuin aikaisemmat sukupolvet.
"Tämän päivän nuoret ovat avoimia puhumaan asioistaan ja hyvin tietoisia siitä, mistä voi hakea apua ja tukea.
Avunsaantimahdollisuudet ovat ehkä parantuneet siitä, mitä ne olivat vaikkapa 1980-luvulla. Nuorten kynnys mennä perheneuvolaan tai terapiaan on madaltunut viimeisen kymmenen vuoden aikana", Kämäräinen tietää.
Jokaisella suurella koululla pitäisi Kämäräisen mielestä olla oma terveydenhoitaja. Se vaatisi Kuusamoon ainakin kaksi terveydenhoitajaa lisää.
"Se olisi ennaltaehkäisyn kannalta tärkein asia. Asiat eivät pääse kasvamaan liian suuriksi, kun nuori pääsee heti tutun terveydenhoitajan luo. Nuoret ovat tässä ja nyt-iässä, jolloin asiat pitää saada hoidettua heti."
Kämäräisellä on vastaanotto lukiolla kahtena päivänä viikossa ja Nilolla kolmena. Molemmissa kouluissa aika on hänen mukaansa riittämätön. Yhden päivän aikana voivat esillä monenlaiset asiat: esimerkiksi migreeni, tapaturmat, ehkäisy, seurustelusuhteen päättyminen ja mielialaan liittyvät ongelmat.
Perusturvajohtaja Hannu Kallungin mukaan kouluterveydenhuolto on Kuusamossa nyt melko lailla suositusten mukainen. Syksyllä palkattiin ylimääräinen terveydenhoitaja, joka jatkaa kevääseen saakka.
"Viime vuonna oli poikkeuksellisen paljon sairauslomia ja vastaanotot olivat ruuhkautuneet. Tätä purkamaan palkattiin yksi hoitaja. Lääkäritilannekin on ollut hankala, mutta nyt kouluterveydenhuoltoon on nimetty oma lääkäri."