Patjallaan makoileva Eevi, 4,5 vuotta, seuraa silmät tarkkana Nina Paakkarin touhuja keittiössä. Paakkari silppuaa teräskulhoon lihasta, kalasta ja vihanneksista itse jauhettua makkaraa, kumoaa joukkoon purkin kermaviiliä ja puolikkaan raejuustoa ja nakkaa joukkoon C-vitamiiniakin. Mausteeksi hän puristaa vielä pari valkosipulinkynttä. Ja ei kun syömään!
Bullmastiffi Eeville, Bullbug-bear's Edithille murkina maittaa. Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, koira pyöräyttää puolentoista kuukauden päästä katraan pentuja. Tosin voi käydä niinkin, ettei astutus, tai tässä tapauksessa keinosiemennys, onnistunutkaan, ja Yhdysvalloista hankitun pakastesperman käyttö lento- ja säiliömaksuineen, arvonlisäveroineen ja eläinlääkärikuluineen - äkkiä laskien tuollaiset parituhatta euroa - on kuitattava omaksi tappioksi. Mutta sellaista se elämä vain on, kiiminkiläinen koirankasvattaja naurahtaa.
Koko ikänsä koirien kanssa touhunneen Paakkarin kotosalla pyörii puolenkymmentä bullmastiffiä, joiden kasvattaja ja omistaja hän on. Perheeseen kuuluu lisäksi siippa, muttei ainakaan toistaiseksi omaa jälkikasvua.
"Elämäntapa", hän luonnehtii koiraharrastustaan ja nauraa, ettei tohdi edes laskea kaikkia niitä kuluja, joita koirien kanssa elämisestä koituu. Ja niitähän koituu paitsi ruokinnasta ja muusta hoidosta, myös näyttelyissä käynneistä Suomessa ja muualla Euroopassa, astutuksesta, pennuista, Kennelliiton ja rotuyhdistyksen jäsenmaksuista... Erilaiset puhelin-, matka- ja yöpymiskulut tulevat kaiken tämän päälle.
"Ovathan ne työkaverit opettajanhuoneessa hämmästelleet esimerkiksi näyttelymatkoja Tromssaan ja muualle", Paakkari myöntää. "Mutta kaikki harrastukset maksavat! Ei ole esimerkiksi halpaa sellainenkaan kuin ralliautoilu, jonka parissa yksi työkavereistani vapaa-aikaansa viettää."
Mutta jos joku luulee Paakkarin säästelevän koirien ruokakuluissa tarjoamalla kotiruokaa, erehtyy pahemman kerran. Mahdollisimman pitkälle itse tehty ruoka on osoittautunut ruuansulatukselle parhaaksi. Huokeammalla ja helpommalla pääsisi, jos valmismuonaan tyytyisi.
"Ei ihminen ala varta vasten valmistaa ruokia koiralleen siksi, että se olisi halvempaa, vaan siinä käsityksessä, että se olisi parempaa", vahvistaa myös VPG (Vital Petfood Group) Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Sutinen. Hänen mukaansa ihmiset haluavat sijoittaa tosissaan parhaan kaverinsa hyvinvointiin.
Teollisen osuus
yhä vähäistä
Sutisen mukaan lemmikkieläinbisnes on edennyt Suomessa valtavin harppauksin etenkin 90-luvulla, jolloin alan kasvusta puhuttiin kaksinumeroisin prosentein. Viime vuonna sen arvon kasvu oli noin 7-8 prosentin luokkaa.
Kokonaisliiketoimintana lemmikkieläinbisnes on Suomessa noin 400 miljoonaa euroa, josta erilaisten ruokien ja muiden tuotteiden osuus on 250 miljoonaa ja eläinlääkäri- ja muiden palveluiden osuus 150 miljoonaa euroa.
Sutinen uskoo alan kasvuun, ja siihen uskotaan myös muissa lemmikkieläinten ruokia ja tavaroita valmistavissa yrityksissä. Esimerkiksi Masterfoods Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Leni Valsta viittaa sekä lemmikkien yleistymiseen että niin sanottuun kaloripeittoon eli teollisesti valmistettujen ruokien osuuteen eläinten päivittäisessä ravinnossa.
Suomen kotitalouksista kissa tai koira on noin kolmanneksella. Lemmikkien määrä on viime vuodet pysynyt melko muuttumattomana, mutta nyt kissa- ja koirakantojen arvioidaan kääntyneen kasvuun. Trendiennusteiden mukaan kodin ja perheen merkitys nousee edelleen, ja myös tämän arvioidaan osaltaan lisäävän lemmikkien määrää. Taloustutkimuksen Suomi tänään 2001 -selvityksen mukaan maassamme on noin 500 000 koiraa ja 600 0000 kissaa.
"Suomessa käytetään vielä suhteellisen vähän teollisesti valmistettuja eläinruokia muihin Euroopan maihin verrattuna. Koirilla kaloripeitto on noin 35 prosenttia, kun se Englannissa on 63 ja Saksassa 48 prosenttia, ja kissoilla se on meillä 45 prosenttia, kun se Englannissa on 66 ja Saksassa 71 prosenttia", Valsta huomauttaa.
VPG Oy:n Sutinen arvioi, että vuosikymmenen loppuun mennessä teollisten ruokien osuus voisi meilläkin olla 65-70 prosenttia.
Erikoista
sen olla pitää
Osa lemmikkibisneksen kasvusta tulee siitä, että lemmikinomistajat siirtyvät hankkimaan kaverilleen entistä laadukkaampia tuotteita. "Joka tuotesegmentissä arvo kasvaa nyt volyymiä nopeammin, kun ollaan siirtymässä kalliimpiin tuotteisiin. Kuluttajat ostavat siis entistä kalliimpia ja pienempiä pakkauksia", kiteyttää Nestlé Purina Petcare Oy:n markkinointipäällikkö Jukka Ruokola.
Jo nykyisellään kaupan hyllyltä löytyy jos jonkinmoisia kerta-annoksiksi tarkoitettuja pusseja ja rasioita, hampaiden huoltoon tehtyjä niin sanottuja funktionaalisia makupaloja sekä yleiseen hemmotteluun suunniteltuja herkkupaloja.
Oma lukunsa ovat lemmikkien elämänvaihe- tai elintapamurkinat kuten junior-, senior-, adult-, active-, light- ja indoor-tuotteet, niiden gourmet-ruokien lisäksi.
Esimerkiksi indoor-tuotteet on tarkoitettu sellaiselle kissalle, joka viettää koko elämänsä kerrostalossa keskuslämmitysolosuhteissa, Ruokola valaisee.
"Aktiivinen harrastustoiminta asettaa ruokinnalle erilaiset vaatimukset, kuin jos lemmikki viettäisi suurimman osan aikaansa sisätiloissa", Valsta huomauttaa. Markkinoille onkin tullut esimerkiksi active-ruokia paljon liikkumista harrastavien koirien ruokintaa varten. Light-tuotteet ovat ilmestyneet kauppoihin siksi, koska viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota lemmikkien paino-ongelmiin.Tämänhetkisten arvioiden mukaan suomalaiskoirista ylipainoisia olisi noin 30-40 prosenttia.
Lemmikkeihin sijoitettava rahamäärä kasvaa myös oheispalveluiden kysynnän kasvun kautta. Kun lemmikin omistajat viettävät yhä liikkuvampaa elämää, paras kaverikin oleilee ehkä osan ajastaan erityisissä lemmikkihotelleissa tai -hoitoloissa.
