Kävelykaduille on tulossa omat liikennesäännöt ja liikennemerkki ensi vuoden aikana. Hallituksen esitysluonnos tieliikennelain uudistuksesta valmistui joulun alla. Esitys etenee eduskuntakäsittelyyn kevättalvella. Se sisältää myös tietunneleita koskevat liikennesäännöt.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kävelykatuohjeet on laadittu jalankulkijan ehdoilla. Pyöräily sallitaan muutamin rajoituksin. Uudistus tarkentaa huoltoajon säännöksiä kävelykadulla.
Vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että kävelykatutyyppiset alueet ovat yleistymässä erikokoisissa kaupungeissa. Kaupungit itse ovat ilmaisseet, että kävelykadulle tarvitaan oma liikennemerkki.
Tarvaisen mukaan nykyinen tieliikennelaki ei tunne kävelykatua, vaan kävelyalueiden rajoitukset on ilmaistu kieltomerkeillä ja kielloista poikkeuksia sallivilla lisäkilvillä. Muutamat kaupungit ovat merkinneet kävelykatunsa pihakadun merkillä.
Käytäntö on sekava ja tulkinnat vahinkotilanteissa vielä hankalampia. Varsinkin ulkopaikkakuntalaisten on vaikea nopeasti hahmottaa rajoituksia useita merkkejä kannattelevista pylväistä.
Uudistus tuo Tarvaisen mukaan liikennesääntöjä. Pääviesti jalankulkijan kannalta on kuitenkin se, että jalkakulkijan paikka kävelykadulla on vapaa. Muu liikenne pitää järjestää kävelijän ehdoilla ja kävelyvauhtiin rytmitettynä.
Kävelykadut ovat paikkoja, joissa ei ole erikseen jalkakäytäviä, vaan katualue on samassa tasossa. Kesäisin kävelykaduilla on terassikahviloita, katusoittajia ja kukkalaatikoita.
Ehdotus sallii
polkupyöräilyn
Polkupyöräily sallitaan esityksen mukaan kävelykaduilla, koska Suomen kaupunkikeskustoissa ei ole niin kovin paljon ruuhkaa. Toisaalta keskustoissa ei ole tilaa jokaisen kulkumuodon omalle väylälle.
Nykyisin kävelylle rauhoitetuissa ydinkeskustoissa on kaksi pääongelmaa. Ne ovat ajoneuvojen pysäköinti ja huoltoajon nimissä kulkeva läpikulkuliikenne. Uudet säännöt pyrkivät rajaamaan niitä mahdollisimman tiukasti.
- Haluan varoittaa etukäteen, että liikennemerkki ja säännöt eivät ratkaise kävelypainotteisten katujen ongelmia. Kyllä siinä tien pitäjän eli kaupungin pitää muistaa fyysinen ympäristö eli rakenteet. Niiden pitää tukea kävely-ympäristöä. Viestin pitää tulla muustakin kuin liikennemerkistä, Tarvainen muistuttaa.
Kävelykaduilla esiintyy koko elämänkirjo. Niillä on asuntoja, kauppoja, ravintoloita ja palveluja, joiden huoltoajoa ei voida täysin katkaista. Muutamissa kaupungeissa, esimerkiksi Jyväskylässä, pääosa huoltoajosta onnistuu kävelykadun poikkikaduilta.
Tunnelidirektiivi
liikennesäännöiksi
Tarvainen sanoo, että Suomessa ei ole mitään erityisiä liikennesääntöjä tunneleita varten, vaikka kaduille ja maanteille on nyt suunnitteilla ja rakenteilla melko pitkiäkin tunneleita.
EU:ssa valmistui jokin aika sitten tunnelidirektiivi. Se edellyttää, että jäsenmaat määrittelevät tunneleita varten liikennesäännöt.
Ensisijaisesti tunnelidirektiivi koskee varsinaisia tunnelimaita Etelä- ja Keski-Euroopassa, mutta säännöstöä tarvitaan pikkuhiljaa Suomenkin liikenneväylillä.
