Ajokeli: Tiet ovat liuk­kaat ja lu­mi­sa­de hei­ken­tää nä­ky­vyyt­tä

Aluevaalit: Etsi Kalevan alue­vaa­li­ko­nees­ta sopiva ehdokas

"Kä­ve­len niin kuin kä­ve­len, sip­su­tel­koot muut", sanoo su­vait­se­vai­suu­del­le tietä rai­van­nut trans­ves­tiit­ti Markus Kuo­te­sa­ho

Revonlahtinen Markus Kuotesaho on tottunut pitkiin katseisiin. Hän on saanut niitä osakseen jo lähes kaksikymmentä vuotta, joten nahka on ehtinyt parkkiintua moneen otteeseen.

Aki Roukala (vas.) kuvaa Markus Kuotesahoa Oulun ammattikorkeakoulun uuteen materiaaliin.
Aki Roukala (vas.) kuvaa Markus Kuotesahoa Oulun ammattikorkeakoulun uuteen materiaaliin.
Kuva: Pekka Peura

Revonlahtinen Markus Kuotesaho on tottunut pitkiin katseisiin. Hän on saanut niitä osakseen jo lähes kaksikymmentä vuotta, joten nahka on ehtinyt parkkiintua moneen otteeseen.

Kuotesoja oli lähempänä neljääkymmentä kun hän oivalsi olevansa ristiinpukeutuja eli transvestiitti.

Elettiin vuotta 1997 ja Kuotesahon silmät avautuivat, kun hän luki lehdestä artikkelin ja näki televisiosta jutun trasvestiittimiehestä.

– Sen jälkeen tuli kauhea kriisi. Olin aivan poissa tolaltani asian takia ja mietin, että mitä minä nyt teen, Kuotesaho kertoo.

Markus Kuotesaho on raivannut tietä suvaitsevaisuudelle.
Markus Kuotesaho on raivannut tietä suvaitsevaisuudelle.
Kuva: Pekka Peura

Kuotesaho saa istua rauhassa Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien kirjastossa, jossa taiteilija Aki Roukala kuvaa Kuotesahosta mainosmateriaalia ammattikorkeakoululle.

Kuotesaholla on oma ansionsa siinä, että nykyaika on niin suvaitsevaista.

– Saisivat antaa minulle niistä vuosista 1997–1998 jonkun mitalin.

Edelläkävijän rooli ei kuitenkaan ole ollut helppo, eikä Kuotesaho ole varma, jaksaisiko sitä, jos olisi tiennyt mitä kaikkea se vaatii.

– Se on tuonut ja vienyt, niin kuin elämä yleensäkin tuo ja vie. Olisi silloin pitänyt nähdä kirkkaammin, hän pohtii.

Positiivinen asia on ollut ujouden kariseminen transuilun myötä. Kuotesaho kuvailee olleensa aiemmin sairaan ujo.

Oulun ammattikorkeakoulu heräsi taannoin siihen, etteivät he erityisemmin puhuttele hakijoita.

Siksi uuden kampanjan teemaksi on valittu itseluottamus. Se toistuu koulun mainosmateriaaleissa hashtagina luotaitseesi. Kuotesaho näyttää esimerkkiä olemalla juuri sellainen kuin hän on.

– Meille tämä on arvovalinta. Haluamme kertoa nuorille, joilla voi olla itseluottamusongelmia, että uskaltakaa luottaa unelmiinne ja itseenne. Niitä tarvitsette tutkinnon lisäksi. Meille saa tulla sellaisena kuin on, Oamkin viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala kertoo.

– Kaikista v-mäisimpiä ihmisiä ovat he, jotka tulevat kertomaan, että he hyväksyvät minut. Eihän sellaista selitetä kenellekään muullekaan. Sehän on itsestään selvyys, että olen ainut minä tässä maailmassa, Kuotesaho jatkaa.

Roukalan ja Kuotesahon työtä ei ole käsikirjoitettu, vaan he kiertävät tutustumassa ammattikorkeakoulun toimintaan ja taltioivat kohtaamiset.

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso kertoo heidän tiedostaneen, että kyseessä on myös viestinnällinen riski. Silti sen uskotaan puhuttelevan nuoria. Esimerkiksi Suomen suurimmassa opiskelijatapahtumassa Studiassa Helsingissä nuoret katsoivat Markus-videoita mielellään.

– Kun kuuntelee sitä sisältöä, mitä Kuotesaho sanoo, niin hän aika hyvin analysoi yhteiskuntaa ja sen tilaa, Pasoo kertoo.

Seuraavaksi vuorossa on tapaaminen tanssiosaston puolella.

– Minä en sitten äijien kanssa tanssi, Kuotesaho ilmoittaa napakasti.

– Onhan tämä täysin uusi tapa tehdä opiskelijarekryä sekä organisaatioviestintää. Oli aika kova luotto palkata hailuotolainen taiteilija ja revonlahtinen transu toteuttamaan kampanjaa, Roukala hymähtää.

Oulun ammattikorkeakoulussa on huomattu, miten nopeasti ihmiset saattavat tehdä johtopäätöksiä pelkän ilmiasun tai ulkonäön perusteella. Yhteiskunnassa löytyy kuitenkin monenlaisia persoonia ja niille kaikille on tilaa.

– Olemme saaneet jonkun verran kyselyitä niin talon sisä- kuin ulkopuolelta, että onko tämä Oamkin maineelle soveliasta tai hyvää. Me vain kerromme siitä, että meille voi tulla sellaisena kuin on. On hyvä välillä tuulettaa vallitsevia käsityksiä, Paaso summaa.

Kuotesahon puheissa vilahtavat Kant ja Aristoteles. Vaikka transvestismin löytämisestä on kulunut jo kaksikymmentä vuotta, ei Kuotesaho ole vieläkään varma mistä hänessä tai tässä kaikessa on kysymys.

– Olen mietiskellyt 58 vuotta ja aina ne ajatukset kiertävät kehää. Niin kuin Kant pohti, perustuuko koko olemassaolo pelkkiin ajatuksiin? Onko sielukin vain kemiaa? Lopulta se kääntyy päässäni niin, että jos millään ei ole mitään väliä, on ihan sama transuilla, Kuotesaho summaa.

Kuotesaho kävelee Oamkin kirjastoon vakain ja retein askelin, vaikka korot ovat häikäisevän korkeat. Kuulemma valepohja tekee kävelystä helpompaa.

– Kävelen niin kuin kävelen, sipsutelkoot muut.

Transvestisuus

  • Transvestiitti on mies tai nainen, joka sisäisesti eläytyy kumpaankin sukupuoleen.
  • Hänellä on tarve ilmentää naisellista ja miehistä puolta itsessään.
  • Tavallisimmin transvestiitti on hetero.
  • Transvestien määrää on vaikea arvioida, sillä ilmiö on moniselitteinen ja monin eri tavoin koettu.
  • Kansainvälisten tutkimusten mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että väestöstä heitä on prosentti. Suomessa se tarkoittaa reilua viittäkymmentä tuhatta suomalaista.
  • Transvestismi poistui tautiluokituksesta vasta vuonna 2011.

Lähteet: Transtukipiste, Leinonen Eeva-Kaisa: Transvestisuus perheessä, (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2005)