Itään suuntautuvat kauttakuljetukset lähtivät keväällä jyrkkään nousuun, mutta vilkkain buumi näyttää silti olevan lopullisesti ohitse. Suomen Pankin mukaan paluuta muutaman vuoden takaisiin huippulukuihin ei ole luvassa. "Kasvua on odotettavissa lyhyellä aikavälillä, mutta pari vuotta sitten elettiin aivan poikkeustilanteessa", arvioi Suomen Pankin ekonomisti Seija Lainela.
Tullin alustavien tietojen mukaan transitokuljetukset ovat kuitenkin lähteneet takaisin kasvuun. Huhtikuussa Venäjälle menevien rekkojen määrä nousi lähes 30 prosenttia vuoden takaisesta.
Tullihallituksen tilastojohtajan Timo Koskimäen mukaan valtaosa kasvusta selittyy juuri transitoliikenteen piristymisellä. Viime vuosi oli itäliikenteelle erityisen synkkä, sillä kuljetettujen tavaroiden määrä putosi alle puoleen edellisvuodesta.
Kauttakuljetusten pitkän aikavälin hiipumiseen on useita syitä. Ensinnäkin transitoliikenne on voimakkaasti riippuvainen Venäjän talouskasvusta. "Venäjä on jättiläinen, ei Suomi voi tehdä mitään", kiteyttää Suomen Pankin Lainela.
Kuljetusten jyrkkä kasvu 2000-luvulla johtui pitkälti Venäjän huumasta, mikä juontui eritoten öljyn markkinahinnan voimakkaasta noususta. Viime vuosikymmenellä Venäjän bruttokansantuote kasvoi keskimäärin seitsemän prosentin vuosivauhtia.
Lähivuosina yhtä ripeää kasvua ei ole luvassa. Suomen Pankin ennusteen mukaan Venäjän bruttokansantuote nousee tänä vuonna kuusi prosenttia ja ensi vuonna neljä.
Venäjä pyrkii myös ohjaamaan tuontia yhä enemmän omiin satamiin. Maa aikoo tuplata Itämeren satamiensa kapasiteetin vuoteen 2030 mennessä. "Venäjä pystyy silloin huolehtimaan itse ulkomaankaupastaan", Lainela huomauttaa.
Lisäksi Venäjä on asettanut autoille korotetun tuontitullin omaa autotuotantoaan suojellakseen. Huippuvuosina juuri autot muodostivat leijonanosan kuljetuksista. Viime vuonna henkilöautojen transitoliikenne putosi lähes 80 prosenttia edellisvuodesta.
Transitoliikennettä edistävän Straightway Finland -yhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Multanen puolestaan näkee, että myös ahtaajien keväisellä lakolla oli turmiollisia vaikutuksia.
"Venäläisasiakas tekee päätöksiä tunteella. Kohdepaikkoja alettiin siirtää pois Suomesta jo silloin, kun ensimmäiset lakkovaroitukset tulivat alkuvuodesta. Kun palvelu joudutaan siirtämään pakon edessä, on aika epätodennäköistä, että asiakas vaihtaa enää takaisin."
Multasen mielestä transitokuljetusten turvaamiseksi tulevaisuudessa tärkeintä olisi moottoritieyhteyden rakentaminen Helsingin ja Vaalimaan välille.
Kauttakulkuliikenteessä on kyse ikään kuin palvelujen viennistä. Kotimaiset satamat ja huolintaliikkeet saavat enemmän maksuja, kun Venäjälle tarkoitettua tavaraa saapuu Suomeen.
Erityisen tärkeää kauttakulkuliikenne on vientiteollisuuden kannalta. Kun kontteja saapuu runsaasti Suomen satamiin, niitä saa myös edullisemmin vientiteollisuuden käyttöön.
Straightway Finlandin mukaan transitoliikenne antaa Suomessa töitä suoraan ainakin 3 000 ihmiselle.