Oulun Kiikelin rauhattomuudesta kesäiltaisin on puhuttu siitä asti, kun saaren talot valmistuivat vuosituhannen taitteessa. Kiikelin yleiselle puistoalueelle meren äärelle kerääntyy joukoittain lähinnä nuoria etenkin kauniina päivinä. Pitkistä lämpimistä kesäpäivistähän nauttivat samaan tapaan täysi-ikäiset oululaiset kivenheiton päässä torinrannan anniskelupaikoissa.
Ongelma tulee siitä, että osa saareen kerääntyneistä käyttäytyy huonosti ja häiritsee puiston vieressä asuvia kiikeliläisiä: nämä joutuvat todistamaan metelöintiä, roskaamista ja virtsailua aivan ikkunoidensa alla.
Asukkaiden ärtymyksen ymmärtää. Osa Kiikelin asukkaista tosin tuntuu hyväksyvän sen, että keskustassa asuessa ei täydellistä rauhaa voi edes vaatia. Silti tilanne meno ylittää hyväksyttävän rajat.
Nykytilanteen korjaamiseen on tuskin poppakonstia. Puiston muutoksilla häiritsevintä toimintaa luultavasti voitaisiin jonkin verran siirtää asunnoista poispäin kuten asukkaat itse ovat pohtineet. Pissailuun soveliaiden pensaiden poisto voisi lisätä alueelle tuotujen vessojen käyttöä.
Ehkä harkita voisi myös sitä, pitäisikö Kiikelin jatkeena olevat Elban ja Kokkoluodon pikkusaaret kohentaa sellaisiksi, että ne vetäisivät juhlijat asuntojen luota.
Hölmöilyn perussyy on alkoholin käyttö. Siihen puuttuminen puistossa kuuluu osaltaan poliisille, mutta myös nuorten vanhempien ja alaikäisille juomia toimittavien vastuuta pitää kuuluttaa. Parasta olisi, jos käytöksen muutos lähtisi Kiikeliin saapuvista itsestään. Pulmaa pienentäisi varmasti myös se, että heillä olisi muita paikkoja mihin mennä ja mielekästä tekemistä.