Kau­sien­nak­ko: Kärpät en­nak­ko­suo­sik­ki­na ky­sy­mys­merk­kien kau­teen, pik­ku­pe­dot hakivat ho­pea­kau­den jälkeen vai­kut­tei­ta viime kauden mes­ta­reil­ta – "Pää­sim­me run­ko­sar­jas­sa aivan liian hel­pol­la"

Kärppien päävalmentaja Mikko Manner on analysoinut tarkasti viime kauden. Tälle kaudelle hän lupaa joitakin muutoksia joukkueen pelitapaan. Kärpät aloittaa kautensa torstaina Hämeenlinnassa.

NHL:stä palannut Jesse Puljujärvi on yksi koko sarjan mielenkiintoisimmista pelaajista. Päävalmentaja Mikko Manner on arvioinut tarkkaan viime kautta ja tehnyt siitä johtopäätöksensä. Luvassa on joitakin muutoksia pelitapaan. Patrik Rybar tuli paikkaamaan Veini Vehviläisen ja Jussi Rynnäksen jättämää aukkoa.
NHL:stä palannut Jesse Puljujärvi on yksi koko sarjan mielenkiintoisimmista pelaajista.
NHL:stä palannut Jesse Puljujärvi on yksi koko sarjan mielenkiintoisimmista pelaajista.
Kuva: Joel Karppanen

Torstaina HPK:n vieraana kautensa aloittava Oulun Kärpät on pelannut kaksi vuotta kotimaisen liigakiekon terävimmässä kärjessä. Toissa kaudella pikkupedot tekivät kotimaiselle liigakiekolle tämän vuosituhannen suurimman palveluksen aktivoimalla pelin ennen näkemättömällä tavalla. 

Mestaruuskauden jälkeen oli päivänselvää, että muut seuraisivat perässä, eikä Kärpät pystynyt viime kaudella uusimaan mestaruuttaan, vaikka lähelle pikkupedot pääsivätkin. 

Kevät oli runkosarjan ennätykset uusiksi laittaneelle oululaisjoukkueelle monen asian summana yllättävän tuskainen. Yksittäiset voitot eivät olleet joukkueelle nautinto vaan pelkästään helpotus. 

– Pudotuspeleissä olimme pulassa ja voitimme vähän tuurillakin välillä. Jokainen voitto oli minulle helpotus, enkä pystynyt nauttimaan yhtään valmentamisesta, Kärppien päävalmentaja Mikko Manner tuskaili viime keväänä ratkaisevan seitsemännen finaalin jälkeen. 

Kesän yli tuumailtuaan Manner arvioi viime kevättä tarkemmin nyt myös pelillisestä näkökulmasta. 

– Pääsimme runkosarjassa aivan liian helpolla. Vastustajien puolustussysteemit tottuivat meidän pelinopeuteemme, emmekä päässeetkään enää pudotuspeleissä hyökkäyspäähän enää niin helposti. 

– Finaalisarjassa meidän olisi pitänyt pystyä hidastamaankin hallitusti välillä, mutta se ei tullut luonnostaan, koska emme olleet harjoitelleet sitä. Meidän treenimme oli täynnä vain pakkien nopeita hakuja ja miljoonaa ylöspäin syöksymistä, Manner analysoi. 

Päävalmentaja ei osaa arvioida, kasvoiko Kärpät viime kaudella yhtä yhtenäiseksi joukkueeksi kuin sitä edellisellä mestaruuskaudella, jolloin Kärppiä hitsasi yhteen myös kaukalon ulkopuoliset asiat. Mannerin mukaan viime kauden Kärpät oli joka tapauksessa yhtenäinen ja hyvähenkinen joukkue, jossa pelaajien keskinäiset suhteet olivat kaikin puolin kunnossa. 

Mestareilta mallia

Torstaina alkavaan liigakauteen Kärpät lähtee edelliskausiin verrattuna samoilla pääperiaatteilla. Niin hyökkäys- kuin puolustuspelaaminenkin on edelleen koko viisikon vastuulla ja pelinopeus on jälleen kaiken toiminnan kivijalka. 

Valmennusryhmä on kuitenkin hakenut peliin vaikutteita viime kauden Ruotsin mestari Frölundalta, Suomen mestari HPK:lta, Stanley Cup voittaja St Louis Bluesilta sekä tietysti maailmanmestari Suomelta. 

– Muutoksia tulee pelin kääntämiseen sen nopeuttamiseksi ja päätypelaamiseen, jotta saisimme enemmän äijiä maalille. Kiekottomana haemme karvaukseen vähän uusia tuulia, jotta pääsisimme useammin kahdella pelaajalla kiinni vastustajaan, Manner paljastaa. 

Päävalmentaja Mikko Manner on arvioinut tarkkaan viime kautta ja tehnyt siitä johtopäätöksensä. Luvassa on joitakin muutoksia pelitapaan.
Päävalmentaja Mikko Manner on arvioinut tarkkaan viime kautta ja tehnyt siitä johtopäätöksensä. Luvassa on joitakin muutoksia pelitapaan.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Ylivoimainen ykkösjuttu on päävalmentajan mielestä edelleenkin joukkueen arvomaailma ja yksilön hyvinvointi. Tuttujen periksiantamattomuuden yritteliäisyyden vaateiden rinnalle nyt on nostettu entistä enemmän myös kurinalaisuus kaikissa tilanteissa. 

– Tuomarille protestoinnit ja kostojäähyt, niistä olemme toisillemme todella ankaria, Manner lupaa. 

Hyökkäyksen kahtiajako

Kärppien hyökkäyksestä lähti viime kauden jälkeen liuta nimimiehiä, kun Ville Leskinen, Rasmus Kupari, Aleksi Heponiemi, Nicklas Lasu ja Oskar Osala jättivät Kärpät. Runkosarjan tehopisteinä laskettuna Kärpistä katosi yli puolet pisteistä. 

Uusina hyökkääjinä mukaan liittyivät viimeksi mestaruuskeväänä 2008 Kärpissä pelannut Janne Pesonen, Leijonissa maailmanmestaruuden voittanut Juho Lammikko sekä viimeisimpänä NHL-uransa tauolle laittanut Jesse Puljujärvi

Kärppien alkavan kauden hyökkäys on vahvasti kaksijakoinen. Parhaassa peli-iässä olevia 26-33 vuotiaita hyökkääjiä on ainoastaan kolme – heistäkin jokainen on profiloitunut nelosketjun jyräksi. 

Kärppien hyökkäyksessä syömähampaat rakentuvat Pesosen, Jussi Jokisen ja Mika Pyörälän muodostaman pappaketjun, Puljujärven ja Lammikon vauhtikaksikon ja taitavan slovakkisentteri Michal Kristofin ympärille. 

Vahva kahtiajako vanhoihin ja nuoriin asettaa omat haasteensa Kärppien pelille. Mannerin Kärpät löi toissa kaudella läpi aktiivisella pelillä, joka vaati vahvaa luisteluvoimaa. Jo viime kaudella Manner joutui muokkaamaan pelitapaa, eikä Kärpät pysty pelaamaan tälläkään kaudella täydellisesti toissa kauden vauhtikiekkoa – ainakaan kaikilla sylintereillään. 

Eniten kysymysmerkkejä ennakkoon herättää juuri pappaketjun pelinopeus sekä luontaisen parin löytyminen taitavalle Kristofille. 

– Eivät he ole jalalla yhtä nopeita kuin (Radek) Koblizek ja (Jesse) Puljujärvi, mutta päänopeus heillä on edelleen erinomaisella tasolla ja se kompensoi. Olemme lisänneet pelinopeutta tuovia yhteistyömalleja, joita he ovat toteuttaneet erinomaisesti. Ei heidän tarvitse arpoa lähtö- tai päätypelimalleja, ne tulevat selkäytimestä ja se tuo heille lisää nopeutta, Manner puolustelee veteraanejaan. 

Peräpäässä suuret muutokset

Viime kauteen lähdettäessä Kärpät pystyi tukeutumaan uuden joukkueen kanssa lähes muuttumattomana pysyneeseen peräpäähän. Tällä kaudella sitä etua ei ole, sillä Kärppien puolustuksesta vaihtui puolet ja nimenomaan sieltä aivan terävimmästä kärjestä. 

Myös molemmat maalivahdit vaihtuivat Veini Vehviläisen lähdettyä NHL:ään ja Jussi Rynnäksen suunnattua Saksaan. 

Pari vuotta pakkiparina Kärpissä pelanneet Jani Hakanpää ja Teemu Kivihalme suuntasivat niin ikään taalakaukaloihin ja kapteeni Atte Ohtamaa lähti kesken viisivuotisen sopimuskautensa jopa pariksi kaudeksi yllättäen ulkomaille. 

Tilalle Kärpät hankki Lukosta tshekkipakki Jakub Krejcikin sekä neljä vuotta Dallasin organisaatiossa NHL-läpimurtoa yrittäneen ruotsalaispuolustaja Ludwig Byströmin

– Nyt ei ole tukipilarina vahvaa kokonaisuutta, mutta varmoja yksilöitä löytyy. Tällaiset isommat muutokset sähköistävät mielestäni koko joukkueen tekemistä sopivasti. 

Kolmen puolustuspään lähtijän korvaaminen kahdella avaa suuremman roolin vuosikausia kärppäpuolustuksessa luutineelle Mikko Niemelälle sekä yhdelle puolustajalle kolmospakkiparissa. Siitä paikasta taistelevat Aleksi Mäkelä, muutaman kuukauden itseään paranteleva Taneli Ronkainen sekä liuta nuoria puolustajia etunenässään vakuuttavasti esiintynyt 17-vuotias Topi Niemelä

– Tiesimme jo hyvissä ajoin viime talvena, että korvaamme kolme lähtijää vain kahdella uudella puolustajalla. Ronkainen ja Mäkelä ovat vuorotelleet pari vuotta seitsemännen puolustajan roolissa, nyt on heidän aikansa ottaa askel eteenpäin. Myös Mikko Niemelältä odotetaan uutta steppiä, Manner taustoittaa. 

Patrik Rybar tuli paikkaamaan Veini Vehviläisen ja Jussi Rynnäksen jättämää aukkoa.
Patrik Rybar tuli paikkaamaan Veini Vehviläisen ja Jussi Rynnäksen jättämää aukkoa.
Kuva: Matti Räty

Uusista hankinnoista Krejcik on Liigassa tasonsa osoittaneen niin sanotusti varma haku. Byström on paperilla erinomainen vahvistus, mutta harjoitus- ja CHL-kauden perusteella ruotsalainen ei ole päässyt vielä täyteen lentoon. Mestarien liigassa vahvasti pelannut Topi Niemelä sen sijaan on nostanut kovasti osakkeitaan viime viikkojen aikana. 

Maalivahtiosasto on Kärppien suurin yksittäinen kysymysmerkki. Viime vuonna AHL:ssä puolet kauden peleistä torjunut Patrik Rybar on esiintynyt elo- ja syyskuun peleissä vaihtelevasti. Nuori Justus Annunen on liigakaukaloissa vielä täysin katsomaton kortti. 

Pakkopelin valmentaminen Mikkolalle

Kärppien vahvuus, mutta osin myös selkeä heikkous oli viime kaudella erikoistilannepelaamisessa. Alivoima oli jälleen täyttä terästä, mutta ylivoima tökki etenkin pudotuspeleissä. Kevään ratkaisupeleissä Kärppien pakkopeliprosentti 11,76 oli kaikista pudotuspelijoukkueista toiseksi huonoin. 

Manner puhuu mieluummin erikoistilannepelaamisen kokonaisprosenttista (yhdistetty yli- ja alivoimaprosentti), joka lähenteli runkosarjan osalta mukavaa 110%. Päävalmentajan mukaan yleisöllä on liian kovat odotukset Kärppien ylivoimapelaamisen suhteen. 

Pakkopelin valmentamiseen Kärpissä on tehty täksi kaudeksi konkreettisia muutoksia, eikä päävalmentaja valmenna ylivoimaa enää ollenkaan. Apuvalmentaja Lauri Mikkola on vastuussa molemmista ylivoimakoostumuksista vastattuaan aiemmin vain toisesta Mannerin hoitaessa toisen. 

Sytykkeen muutokselle Manner sai keväällä Leijonissa. 

– Minä ja Raipe (Leijonien apuvalmentaja Raimo Helminen) saimme vastata ylivoimasta kahdestaan MM-kisoissa. Huomasin siellä, kuinka mukava se oli hoitaa tavallaan omana kokonaisuutenaan. Nyt on parempi antaa Laurille vastuu siitä ja täytyy itse yrittää pysytellä taustalla. Jukka Jalonen osasi sen hienosti Leijonissa, Manner kehuu. 

Parhaat pelit pitää pelata keväällä

Kärppien kovimmat vastustajat löytyvät torstaina alkavalla liigakaudella nelikosta Helsingin IFK, Tampereen Tappara, Lahden Pelicans sekä yllättäen myös Tampereen Ilves. 

Medioiden kausiennakoissa ja vedonlyöntiyhtiöiden kerroinasettelussa Kärpät on jälleen liigakauden suurin ennakkosuosikki. Todellisuudessa oululaisjoukkue ei lähde kauteen yhtä suurena suosikkina kuin vuosi sitten. Moni kovimmista kilpakumppaneista on kuronut eroa kiinni ja Kärppien ympärillä on toisaalta myös muutamia isoja kysymysmerkkejä. 

Suurin haaste odottaa kuitenkin vasta loppukaudesta. Kärppien täytyy ratkaista alkavalla kaudella pieni kevään kirous, jos runkosarja sujuu ennakko-odotusten mukaisesti kärkikahinoissa. Pikkupetojen täytyy pelata kauden parhaat pelinsä puolen vuoden päästä huhtikuussa. 

Siihen on onneksi vielä pitkä aika.