Kau­sien­nak­ko: Kärpät ei ole valmis – riit­tää­kö kär­si­väl­li­syys?

Uusi päävalmentaja Kai Suikkanen suhtautuu intohimoisesti Kärppien valmentamiseen.

Kuva: Tiina Wallin

John Albertiin kohdistuu kovat odotukset Kärppä-joukkueessa.

Kuva: Tiina Wallin

Antti Kalapudas, Sebastian Aho ja Jesse Puljujärvi juhlivat alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta viime talvena. Aho ja Puljujärvi jättivät Kärpät ja suuntasivat NHL:ään.

Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Oulun Kärpät on ollut viime kuukaudet sekasortoisessa tilassa. Kolme vuotta pieteetillä rakennettu lasipalatsi murskattiin sirpaleiksi viime keväänä. Nopeasti kävi selväksi, ettei pieneksi hiluksi murskattua palatsia pysty enää korjaamaan.

Oli rakennettava uusi.

Uutta palatsia ei rakennettu kuitenkaan enää lasista. Käyttöön otetiin kursailemattomat suomalaisille tutut perusrakennusmateriaalit. Uuden palatsin pinnan tulee kestää naarmuja ja kolhuja, sillä niitä on varmuudella luvassa. Tärkeintä on kuitenkin rakentaa perusta kestäväksi, ettei palatsin rakentamisesta tule joka vuotista perinnettä.

Perisuomalaiseen tyyliin uusi asumus otettiin käyttöön ennen kuin se oli valmis. Viimeistelytyöt voi tehdä muuton jälkeen. Pientä viilailua voi tehdä aina, kun tarve vaatii ja lompakko sallii.         

Koppi tyhjeni

Lauri Marjamäen kolmen vuoden projekti päättyi viime keväänä. Päävalmentajan lisäksi Kärpistä lähti 18 pelaajaa. Tietyllä tasolla seura osasi varautua tulevaan, mutta näin suuressa mittakaavassa toteutunutta pelaajakatoa ei osannut odottaa kukaan.

Nuoret huiput lähtivät Sebastian Ahon ja Jesse Puljujärven johdolla Pohjois-Amerikkaan. Osaa pelaajista Kärpät ei halunnut enää pitää. Yksi näistä oli Oulussa kulttiasemaan noussut Ivan Huml. Osa lähtijöistä tuli seuralle kuitenkin täytenä yllätyksenä. Suuren vaihtuvuuden lisäksi tilanteen teki todella haastavaksi päävalmentajan vaihtuminen yöstä päivään. 

Antti Kalapudas, Sebastian Aho ja Jesse Puljujärvi juhlivat alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta viime talvena. Aho ja Puljujärvi jättivät Kärpät ja suuntasivat NHL:ään. Kalapudas nähdään yhä Kärppä-paidassa.

Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Kärpät suoriutui joukkueen kasaamisesta vaikeassa tilanteessa alkukangertelun jälkeen kohtalaisen hyvin. Niklas Olausson, John Albert, Jussi Rynnäs, Mikael Ruohomaa ja Shaun Heshka ovat Liigan mittapuulla huippuhankintoja. Näiden lisäksi Kärpät oli myös muutaman kotimaisen maajoukkuetason kärkipelaajan perässä. Joidenkin kohdalla siirtyminen Ouluun jäi lopulta äärimmäisen pienestä kiinni.

Maalivahdit ja sentterit Liigan eliittiä

Liigakauden kynnyksellä Kärppien ympärillä on vaihtuvuuden takia enemmän kysymysmerkkejä ja uhkakuvia kuin moneen vuoteen. Moni asia on kuitenkin kunnossa. Kärppien maalivahdit ja sentterit ovat Liigan mittapuulla ehdotonta kärkeä. Puolustus on vähintäänkin kilpailukykyinen. Päävalmentajana on seuralegenda Kai Suikkanen, joka suorastaan huokuu intoa ja intohimoa seuraa kohtaan.

Puutteita kuitenkin löytyy vielä. Kiekolliselle laatupakille on Oulussa tarve. Viime kauden lopussa hyviä otteita esittäneellä Taneli Ronkaisella on loistava tilaisuus napata suuri rooli heti alkukaudesta. Ronkainen on saman tyyppinen pelaaja kuin NHL:ään lähtenyt Markus Nutivaara. Peruspakkien taso Kärpillä on Lasse Kukkosen johdolla kova. Shaun Heshka puolestaan osoitti vaarallisuutensa ylivoiman tehopakkina jo harjoituskaudella.

Hyökkäyksessä keskikaista on kunnossa, mutta laituriosastolle tarvitaan lisää viimeistelyvoimaa. Ruohomaa ja Olausson miehittävät oletusarvoisesti kahden kärkiketjun keskikaistan. Albert pelannee kolmosketjun keskushyökkääjänä, mutta voi olla, että Albertia täytyy peluuttaa jossain vaiheessa myös laidassa. Oululaisten nykyinen laituriosasto ei täysin vakuuta. Kärpät tarvitsee Jesse Saarista, Ville Leskistä, Mikko Lehtosta ja Toni Kähköstä kovemman viimeistelijän.

Maalivahdeista Jussi Rynnäs on oletusarvoisesti ykkönen, mutta pelit näyttävät pystyykö Sami Aittokallio ryöstämään päävastuun itselleen.  

Tervetuloa pystysuunnan lätkä

Kärppien pelitapa muuttuu Marjamäen kiekkokontrollista kohti perinteisempää pystysuunnan lätkää. Pelitapamuutos tuo otteluun lisää vauhtia ja vaarallisia tilanteita molempiin päihin.

John Albertiin kohdistuu kovat odotukset Kärppä-joukkueessa.

Kuva: Tiina Wallin

Marjamäen pelitapa oli erityisen hankala omaksuttava pohjoisamerikkalaisille pelaajille. Suikkasen perinteisempi tyyli pienentää muun muassa ensimmäistä kertaa Euroopassa pelaavan Albertin floppikerrointa merkittävästi. Myös valmennus on ottanut opiksi menneistä vuosista, sillä Suikkanen kertoi Mannerin ottaneen Albertin pelitapaperehdytyksen sydämen asiakseen.

Joukkueen neljän hengen valmennusryhmän toimivuuteen kohdistuu suuri mielenkiinto. Viime kauteen verrattuna ainoastaan Suikkanen on uusi mies. Muuten valmennusryhmä on Marjamäen vanha. Miten kolme vuotta Marjamäen oppeja imeneen Mannerin ja kumppaneiden yhteistyö tulee toimimaan Suikkasen kanssa? Suikkasen pelitapa eroaa etenkin hyökäyssuuntaan Marjamäen tyylistä. Puolustuspelissä ja etenkään oman pään puolustuspelaamisessa erot eivät ole yhtä suuret. Suikkanen linjasi valmennusryhmänsä vastuut siten, että hän vastaa joukkueen kiekollisesta pelistä ja muiden vastuulle jää kiekoton peli.

Kärppien pelitapamuutosta helpottaa se, että joukkue vaihtui käytännössä kokonaan. Koppiin jäi minimimäärä marjamäkeläisyyttä.

Kärsivällisyys koetuksella

Kiekkosyksystä tulee Oulussa varmasti mielenkiintoisempi kuin moneen vuoteen. Kuten Suikkanen sanoi, kymmenen eri kulttuuria ja kymmenen eri pelitapaa eivät istu yhteen muottiin kuukaudessa.

Tämän kauden Kärpät vaatii myös katsojalta enemmän kärsivällisyyttä. Ei voi olettaa, että Kärpät pinkaisee parin kierroksen jälkeen Liigan piikkipaikalle ja pysyy siinä runkosarjan loppuun saakka.

Oulussa on kuitenkin resurssit valtakunnan eliittiä. Viime kauden käsittämättömän hyvä taloudellinen tulos tukevoittaa selkänojaa entisestään. Suikkanen kävi muutama päivä sitten Kärppien hallituksen jututettavana. Hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Kontsas kertoi tuolloin Suikkaselle rauhoittavan viestin.

– Älä huoli Kaitsu, emme me jätä sinua pulaan.

Syksyn aikana selviää, toimiiko joukkue ja yleisö seuran hallituksen esimerkin mukaan. Ja pysyykö hallitus varapuheenjohtajansa sanojen takana, jos kaikki ei mene heti kuin Strömsössä.