Tuore akateemikko Aki Kaurismäki on tullut tunnetuksi paitsi pelkistetystä elokuvailmaisustaan, myös suomalaisen yhteiskunnan nurjien puolten käsittelystä. Seuraavasta elokuvastakin on olemassa jo "epämääräinen hahmotelma".
Ohjaaja on kuitenkin vaitonainen tästä hahmotelmasta. Hän tyytyy paljastamaan, että elokuvan aiheena on Suomi yksilöllisen tarinan muodossa.
Suomi-trilogiassaan Kaurismäki käsitteli työttömyyttä, asunnottomuutta ja syrjäytymistä. Silti Kaurismäki väittää, että murheellisinta puolta Suomessa hän ei ole näyttänyt lainkaan.
"Avohakkuut, susien ja karhujen salakaato, korruptoitunut hyvä veli -järjestelmä", Kaurismäki luettelee.
"Mutta nämä eivät ole kovinkaan elokuvallisia aiheita."
Näiden lisäksi Suomi käyttäytyy kuin idiootti ydinenergian uudisrakentamisen mallimaana. Vielä 1970-luvulla sentään puhuttiin myös energian säästämisestä.
"Pari ydinvoimalaa olisi säästetty heti, kun olisi laitettu hanoja vähän pienemmälle, mutta tätä ei mainittu sanallakaan kolmen vuoden takaisessa keskustelussa."
Akateemikko kalskahtaa komealta
Tasavallan presidentti myönsi Kaurismäelle elokuvataiteen akateemikon arvonimen perjantaina. Arvonimen merkitykseksi hän sanoo, että se kalskahtaa komealta.
"Tiskarin koulutuksella ei hierarkiassa pääse pidemmälle. Arkkiatriksi vaadittaisiin opintoja."
Kaurismäki on uransa aikana kieltäytynyt useammastakin tunnustuksesta. Esimerkiksi taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriudesta hän kieltäytyi, koska sama titteli myönnettiin silloin turkiksia myyneen Marimekon Kirsti Paakkaselle. Linnan juhlistakin Kaurismäki on pysynyt poissa milloin milläkin verukkeella. Akateemikon arvonimestä hän ei silti edes harkinnut kieltäytyvänsä.
"Onhan se nimitys hieno homma ja tulee ihan oikealle miehelle."
Kaurismäki ei pelkää, että akateemikon arvonimi kärsisi inflaatiota, jos akateemikkojen määrää lisättäisiin.
"Kai se vain hyvää tekisi. Jos väkeä olisi enemmän, instituutio voisi reagoida nykyistä aktiivisemmin. Ja tätä en tarkoita kollegoitteni moitteeksi."
Kansa ansaitsisi paremman valtiovallan
Suomalaisen nykyelokuvan tasoa Kaurismäki pitää monessa mielessä hyvänä. Hänen mukaansa elokuvanteossa voisi olla kuitenkin hitusen enemmän kipinää ja intohimoa. Tällä hetkellä niistä paistaa läpi tekninen suorittaminen.
"Hurjimmat ideat eivät ole kovinkaan hurjia. Kun elokuvaa alkaa tehdä, voisi ottaa huomioon, että suomalaisella elokuvalla ei ole mitään menetettävää."
Elokuvan saama tuki on Kaurismäen mielestä tasapuolisesti suunnattu, mutta jaossa oleva rahamäärä säälittävän pieni.
"Jos Sitra tukisi Nokian tuotekehittelyä vain 100 miljoonalla 130 miljoonan sijasta, ja jäljelle jäävästä summasta vaikka yksi 10 miljoonaa annettaisiin elokuvalle, jotain voisi alkaa tapahtua."
Hänen mukaansa 80 prosenttia elokuvan saamasta tuesta palautuu valtiolle muun muassa veroina ja työllistymisenä.
"Olisi suuri askel, jos valtio keskittyisi näihin asioihin sen sijaan, että se rikastuttaa amerikkalaisia eläkesäätiöitä Nokian kautta ja yksipuolisilla verovapauksilla."
Päättäjät saavat keppiä Kaurismäeltä ylipäänsäkin. Hänen mielestään kansa ansaitsisi paremman valtiovallan.
"Tähän ei käy selitykseksi se, että itsehän valitsitte. Niihin tehtäviin hakeutuu huonoa ainesta."