Tyrnävä Metsäkauriit ovat polkeneet Haurukylän ruokintakaukalon ympäristön täyteen polkuja. Hannu Pietiläinen ja Tapio Järvelin löytävät jälleen enemmän jälkiä kuin he osasivat odottaa.
Hellyyttävän pieni hirvieläin on palannut vanhoille asuinalueilleen Ruotsista Tornionjokilaakson kautta. Nyt Pohjois-Suomessa elää vähintään 3 000 metsäkaurista.
Kauriit ovat herkkusuita. Ruokintapaikalta on syöty kaikki omenat. Lähistöltä ne ovat kaivaneet esiin mustikanvarpuja, ja kesäisin ne ovat persoja mansikoille.
Ne viihtyvät selvästikin. "Talvi vain on niille vaikea. Lumen alla on vielä jääkerros, joten lyhyillä jaloilla on vaikea kävellä", Hannu Pietiläinen pohtii.
Vain ankarat olot, sairaudet tai metsästys voivat hillitä kauriskannan kasvua. "Pakkanen ei ole ongelma. Ne ovat tottuneet äärioloihin, mutta lumen takia ne elävät rajoillaan", Tapio Järvelin kertoo.
Paksussa hangessa kauriit eivät löydä ruokaa. Se onkin levinnyt Sodankylään saakka metsästäjien ja muiden luonnonystävien ruokinnan ansiosta.
Hannu Pietiläinen on hiihdellyt Haurukylän hirviseurueen pitämän ruokintapaikan ympäri ja huomannut, etteivät kauriit karkaa kauas. Ne piileksivät koko talven muutaman sadan metrin päässä kuusien suojassa.
Metsästys
mietityttää
Pieni kauris aiheuttaa melko vähän harmia. Ruotsissa vahingoista on alettu puhua vasta, kun kauriita on jopa 30 kertaa enemmän kuin Suomen parhaimmilla alueilla.
Kauriskolarit eivät aiheuta henkilövahinkoja. Siksi joillakin alueilla on jo suunniteltu kauriin suosimista hirvien kustannuksella.
Metsästäjätkään eivät aina halua ampua kaunista kaurista. "Se on nätti eläin, siitä tykätään", Tapio Järvelin sanoo. Hän on toiminnanohjaajana Limingan seudun riistanhoitoyhdistyksessä.
Limingassa on ammuttu syyskuussa alkaneella kaudella vasta yksi kauris.
"Sen verran kiinnosti, että ammuin sen yhden syksyllä. Nyt suunnittelen mäyräkoiran hankintaa", Hannu Pietiläinen kertoo.
Kauriin liha oli erittäin maukasta ja hienosyistä, ehkä hirvieläimistä parasta.
Paikoin silti söpönkin eläimen metsästystä toivotaan. "Kun ne tuhoavat mansikkamaan, naisväkikin alkaa puhua, että voisihan niitä metsästää", Tapio Järvelin kertoo.
Yleensä kauriita ruokkivat kiintyvät eläimiin. Myös arat ja piilottelevat kauriit tottuvat ruokkijoihinsa, eikä luottamusta haluta helposti pilata.
Oulun riistanhoitopiiri on myöntänyt lupia kolmena syksynä. Tänä talvena piirissä saisi ampua noin 150 kaurista.
Kauris on pian
yleisin hirvieläin
Metsäkauris voi olla arvioista riippuen viidessä tai viidessätoista vuodessa Suomen yleisin hirvieläin. Sen pyynti on kolmessa vuodessa kymmenkertaistunut.
Metsästäjäin Keskusjärjestön riistanhoidon kokeilujohtaja Pentti Vikberg sanoo, että ilman metsästystä kanta voisi kasvaa pelkällä Uudellamaalla 24 000 yksilöön kymmenessä vuodessa ilman metsästystä.
"Yritämme kuitenkin nyt oppia sen, jota emme valkohäntäpeuran kanssa tehneet, että kanta pidettäisiin metsästyksellä alhaisena", Vikberg kertoo.
Metsästäjien mielestä ruokinta onkin kaksipiippuinen juttu. Toisaalta kauris ei saisi runsastua liikaa, mutta toisaalta ei ole mukava löytää lumeen nääntyneitä eläimiä.