Hevosharrastus ja hevosten pito kasvattavat suosiotaan Suomessa. Tuoreen selvitysraportin mukaan hevosalalle syntyy vuosittain 100-200 uutta yritystä, ja ne työllistävät suoraan ainakin 300 ihmistä.
Uusia yrityksiä nousee varsinkin hevosten kasvatuksen ja ratsastuksen ympärille, mutta osansa kasvusta nappaavat myös hevosmatkailu ja hevosten hoitopalvelut.
- Harrastukseen pohjautuva hevostoiminta ottaa kasvusta vastaisuudessakin suurimman osan. Ratsastusharrastusta palvelemaan syntyy kuitenkin myös hevosten hoitopalveluja eli käytännössä talleja, jotka myyvät hoitopalvelua hevosten omistajille. Tällaisten määrä kasvaa varsinkin lähellä väestökeskittymiä, uumoilee dosentti Markku Saastamoinen MTT Hevostaloudesta.
Toinen merkittävä kasvuala on hevosmatkailu ja siihen liittyvät elämykset. Näitä yrityksiä nousee varsinkin muun matkailutoiminnan tueksi.
Hevosten määrä voi tuplaantua
Hevosiin liittyvää yritystoimintaa on Laurea-ammattikorkeakoulussa valmistuneen hevosalan kehitysnäkymiä käsittelevän raportin mukaan aloitettu erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla. Saastamoisen mukaan suosion kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa ihmisten kohonnut elintaso sekä lisääntynyt vapaa-aika.
- Hevoset ovat omiaan tuomaan luontoa ihmisten lähelle, niiden kanssa on kosketus elävään eläimeen ja mahdollisuus päästä liikkumaan oikeaan luontoon ja ympäristöön, Saastamoinen listaa.
Vastaisuudessakin alalta odotetaan paljon, sillä Suomessa pollejen määrä on vielä kaukana esimerkiksi naapurimaiden määristä.
- Suomessa on vielä kasvun varaa. Nyt hevostiheys tuhatta asukasta kohden ja harrastamisen määrä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna ovat selkeästi alhaisemmalla tasolla. Oletus on, että parinkymmenen vuoden kuluttua hevosmäärä on meillä kaksinkertaistunut nykyisestä 70 000:sta, Saastamoinen ennustaa.
Kaikkiaan hevosalan lasketaan työllistävän noin 15 000 ihmistä koko- tai osa-aikaisesti.
Osaamiseen huomiota
Nykyisellään Suomessa on noin 70 000 hevosta, eikä tila Saastamoisen mukaan lopu tuleviltakaan hevosilta, jos maankäytöstä päästään sopuun.
- Pulaa ei ole maasta eikä alueista. Suurempi kysymys on se, mitä minnekin halutaan sijoittaa. Jo nyt jotkut kunnat ovat selkeästi lähteneet omassa maankäyttöpolitiikassaan rajoittamaan hevosalan toimintojen syntymistä. Syntyy ristiriitoja, kun tallit haluavat toimia lähellä ihmisiä.
Toinen alan kasvava haaste on työntekijöiden ja yrittäjien osaaminen. Yrittäjien lukumäärän kasvua vaimentavat nykyisten yrittäjien ikääntyminen ja lopettamisaikeet. Saastamoisen mukaan alalla pitäisi olla nykyistä enemmän koulutusta yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville.
- Koulutuspakettien luominen olisi yksi keino ja alan neuvontapalveluiden ja -rakenteiden kehittäminen. Alalla tarvitaan puhtaasti sekä yritysneuvontaa että hevosiin liittyvän osaamisen neuvontaa, hän sanoo.
Laurea-ammattikorkeakoulun tekemän selvityksen laajimpana aineistona oli valtakunnallinen kysely, johon vastasi lähes 1 200 kolmen tai useamman hevosen omistajaa. Projektin yhteistyökumppaneina olivat MTT Hevostalous, Suomen Hippos, Suomen Ratsastajainliitto, MTK, Pro Agria Uusimaa ja maaseutukeskusten liitto, Uudenmaan TE-keskus sekä maa- ja metsätalousministeriö.