Oulu
Oulunjoen suiston mahdollisuudet muodostua kansalliseksi kaupunkipuistoksi ovat heikentyneet. ”Suiston keskeisiin osiin on tullut sen tyyppistä rakentamista, joka ei istu tällä hetkellä kansalliseen kaupunkipuistoon”, huomauttaa ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander.
Rakentaminen vaikeuttaa Flanderin mukaan ekologista jatkuvuutta eli sitä, että lajisto voisi siirtyä ekologisia käytäviä pitkin kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin. Ekologinen jatkuvuus on yksi kansallisen kaupunkipuiston kriteereistä.
”Varsinkin Kiikeli edustaa epäekologista rakentamista, ja se katkaisee puistojen kehittämismahdollisuuden. Rantavyöhykettä ei voi siis käyttää hyväksi.”
Vielä pari vuotta sitten Flander suhtautui positiivisesti ajatukseen Oulujoen suistosta kansallisena kaupunkipuistona. Nyt uudisrakentamishankkeet ja yleiskaavaluonnoksen rakennusalueet laskevat Oulujoen suiston markkina-asemia. Yleiskaavaluonnoksen mukaan asuinrakennuksia tulisi Tuiran länsirannalle ja varikon alueelle.
Oulu ei Flanderin mielestä täytä täysin myöskään toista kriteeriä, jonka mukaan viherrakentamisen pitäisi olla yhtenäistä ja eheää.
Toivoa ei olla
vielä menetetty
Jukka-Pekka Flander kuitenkin huomauttaa, että kirvestä ei ole vielä kaivoon heitetty. Hän muistuttaa, että Oulussa on tehty positiivisiakin ratkaisuja. Esimerkiksi hän nostaa Hietasaaren.
”Yleiskaava on lähtenyt siitä, että siellä ei kauheasti täydennysrakenneta huvila-aluetta, mikä tukee kaupunkipuistoajatusta.”
Kaupungin yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttonen uskookin, että Oulujoen suisto voisi saada jo tässä vaiheessa kansallisen kaupunkipuiston statuksen.
”Oululla on tähän mennessä ollut niin hyvät mahdollisuudet, että vaikka ne olisivatkin jonkin verran heikentyneet, Oulujoen suisto saisi todennäköisesti statuksen.”
Hänen mielestä status ei ole kuitenkaan välttämätön: kaupunki voi kehittää omin päinkin samoja tavoitteita. Anttosen mukaan ympäristöministeriön myöntämä kaupunkipuistonimitys olisi lähinnä imago- ja kilpailukysymys.
”Se on valtakunnallinen status, jonka avulla saa osoitettua, että aluetta halutaan kehittää pitkällä aikavälillä.”
Oulun kaupunginhallitus päättää tämän vuoden loppuun mennessä, haetaanko Oulujoen suistoa kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Tällä hetkellä Oulun kaupunki tekee tavoitesuunnitelmaa, jonka pohjalta päätös tehdään.
Tavoitesuunnitelmassa määritellään, miten laajasta alueesta olisi kyse. Näillä näkymin alue kattaisi Hietasaaren, Tuiran rannat Pohjantien sillalle asti, kauppatorin alueen, Pokkisenrannat ja Hupisaaret.
Kemi ja Raahe
halajavat puistoa
Ympäristöministeriö suunnittelee, että Suomeen voitaisiin perustaa kymmenkunta kansallista kaupunkipuistoa. Tällä hetkellä niitä on jo kolmessa kaupungissa, Hämeenlinnassa, Porissa ja Heinolassa.
Flanderin mielestä olisi toivottavaa, että myös Pohjois-Suomeen saataisiin kansallinen kaupunkipuisto.
Oulun lisäksi kaavailuja onkin tehty Raahessa ja Kemissä. Jälkimmäisessä on jo tehty kunnallispoliittinen päätös ja selvitystyöt alkoivat vuonna 1999. Kaupungin arkkitehti Tero Eloranta uskoo, että hakemus tehdään tämän vuoden aikana. Kemissä alue kattaisi muun muassa rantavyöhykkeen ja saariston.
Raahessa puolestaan ollaan vasta suunnitteluvaiheessa. Alueeksi on alustavasti ajateltu Raahen saariston Natura-suojelualuetta, mannerrantaa ja vanhaa Raahea.