Oulu on ollut palonarka paikka, kaupunki on palanut neljän vuosisatansa aikana kymmenen kertaa. Maaginen luku kymmenen perustuu tutkija, arkkitehti Kaarina Niskalan laskelmaan. Oulua koetelleita paloja on Niskalan mukaan ollut kymmenen sitten vuoden 1652, jolloin Oulun kaupungin keskustassa roihusi ensimmäinen varsinainen tuhoisa tulipalo.
"Kymmenen Oulun paloa on nimen omaan kaupunkipaloja, tulipaloja, jotka ovat merkittävästi tuhonneet kaupungin keskustaa, kortteleita ja rakennuksia", Niskala tarkentaa.
Yli kymmeneen paloon päästää, jos lukuun lasketaan mukaan Oulun linnan, Toppilan Tervahovin, Pokkitörmän sekä rantakortteleiden yksittäiset roihut 1990-luvun alussa. Kyseiset tulipalot eivät kuitenkaan Niskalan kymmenen palon listalla pääse.
Kaupungit paloivat tasaisin väliajoin
Kaupunkien väliseen tulipalokisaan ei ole syytä ryhtyä, eikä paloilla rehvastella, mutta Oulua kaksi kertaa vanhempi Turku on 780 vuotisen historiansa aikana palanut 31 kertaa. Suomen ja ehkä Pohjoismaiden historian suurin kaupunkipalo tuhosi vuonna 1827 Turun kaupungin lähes täysin.
Suomalaiset puutalokaupungit roihusivat yksi toisensa jälkeen 1700- ja 1800-luvuilla. Yhtä lailla puukaupungin paloivat myös Ruotsissa, Niskala huomauttaa.
Palovahteja kulki kaupunkien kaduilla, vartio raatihuoneen katolla ja kirkon tornissa myös Oulussa. Tulipaloihin oli kaupungeissa varauduttu ja niitä pelättiin.
"Joka talossa piti olla palokalusteet ja ämpärit, mutta vähäistä se oli", Niskala sanoo.
Tuhoisin palo Oulussa oli 23. toukokuuta 1822. Suuri osa kaupungin taloista tuhoutui ja yli 3?000 oululaista jäi kodittomaksi. Palo vei 330 taloa ja vain 65 säästyi tuholta.
"Tuli tuhosi lähes koko kaupungin laitaosia lukuunottamatta. Myllytulli, Heinäpää ja ranta-aittoja säästyi. Myös Oulun vanhin puutalo Matilan talo, nykyisin Merimiehenkotimuseo Pikisaaressa, säästyi liekeiltä.
Tuli pääsi irti värjäri Ernst Papen verstaasta. Papen verstas tönötti nykyisen lääninhallituksen paikalla. Niskala kertoo, ettei tulipalon syy koskaan selvinnyt.
Aikalaiskuvauksia Oulun palosta on kirjannut ylös Sara Wacklin ja Gustaf Toppelius pitkässä kalevalamittaisessa runoelmassaan Oulun Kaupunnin Palosta, jonka hän julkaisi kymmenen vuotta palon jälkeen.
"Nyt puhkesi äkkiä kova tuuli, hajotti liekit ja heitti tulisateen koko kaupungin ylle, joka pian oli syttynyt neljästä kohtaa", Wacklin kuvasi palon etenemistä sikermässään Hajakuvia Oulun palosta toukokuun 23. päivänä 1822.
Niskala kertoo, että tulipalosta kauhistuneet kodittomat oululaiset pakenivat kaupungista ja väkiluku romahti.
"Kirkon kirjoja ja kaupungin papereita pelastettiin, mutta paljon esimerkiksi taidetta tuhoutui", Niskala kertoo.
Oulun keskustan jälleenrakennus aloitettiin vuonna 1825, kun kaupungille saatiin uusi asemakaava, ruutukaava. Rakennettiin palaneen puutalokaupungin tilalle uutta puutalokaupunkia arkkitehtien Engelin ja Ehrenstömin piirustusten mukaan. Myös tuhoutuneen Turun asemakaavan piirsi Engel.