"Palatsi on epätarkoituksenmukainen ja turhan arvokas työtila aikana, jolloin säästeliäät monitoimitilat ovat työnantajien tavoitteena."
Oulun kaupungintalon remontti siirtyy. Kaupungintaloa päästäänkin kunnostamaan vasta ensi vuoden loppupuolella.
Kaupungintalo on osoittautunut kovan onnen taloksi. Vajaa kymmenen vuotta sitten tehty peruskorjaus ei ollutkaan niin onnistunut kuin luultiin. Lattioissa ilmeni ongelmia. Tutkittaessa huomattiin, että korjaustarve on suunniteltua paljon laajempi.
Aikataulut ovat pettäneet ennen kuin ensimmäistäkään lattialautaa on revitty irti. Viivästysten takia osa kaupungin hallinnosta ja päätöksenteosta jatkaakin työskentelyä kaupungintalolla ainakin kesään asti.
Valtaosa kaupungintalon virkamiehistä ehti jo siirtyä virastotaloon Isokatu 9:ään. Kehutuissa vuokratiloissa on jopa riittävän suuri valtuustosali.
Äskettäin kerrottiin, että hankeselvityksessä tarkentuu, paljonko kaupungintalolla lopulta tarvitaan hallintotiloja. Tämä on mielenkiintoinen tieto, jonka merkitystä ei ole vielä avattu. Oulun parhaalla paikalla sijaitsevasta historiallisesta arvorakennuksesta on siis vapautumassa tiloja.
Koko talon käyttötarkoitusta on syytä harkita uudestaan, jos ja kun hallintotiloja vastaisuudessa tarvitaan vähemmän. Keskustelun aika on juuri nyt, ennen kuin asiassa tehdään ratkaisevia päätöksiä.
Talousarviossa remonttiin varattiin kuusi miljoonaa euroa ilman että talon muusta tulevaisuudesta puhuttiin. Ei kai voi olla kirkossa kuulutettu, että talo automaattisesti kunnostetaan edelleen ylimmän kaupunginjohdon ja keskusviraston toimistotiloiksi.
Palatsi on epätarkoituksenmukainen ja turhan arvokas työtila aikana, jolloin säästeliäät monitoimitilat ovat monen työnantajan tavoitteena. Arvotalon tulevasta käytöstä on korkea aika saada aikaan kansalaiskeskustelua.
Mitä käyttöä kaupunkipalatsille voisi olla? Haluaisivatko kaupunkilaiset tilat toimintakeskukseksi, näyttely- ja kerhotiloiksi vai yhteiseksi olohuoneeksi? Tulevasta käytöstä voi kysyä oululaisilta itseltään.
Nykymuodossaan talo on aivan liian harvojen käytössä. Kaupungin vieraat pääsevät ihastelemaan talon koristeita, pylväitä ja juhlasalin upeita kattomaalauksia. Tavallisille oululaisille kaupungintaloon on asiaa vain harvoin – jos koskaan.
Kaupungintalo on yli 130-vuotisen historiansa aikana taipunut moneen menoon. Alkujaan Seurahuoneeksi rakennetussa talossa toimi hotelli ja ravintola, posti, pankkeja, klubeja ja teatteri.
Huvielämän keskuksena tunnettu Seurahuone siirtyi erinäisten vaiheiden jälkeen kaupungin omistukseen. Kaupungintalo kadun toisella puolella kävi ahtaaksi, niinpä kaupunki siirsi Seurahuoneelle virastojaan laajennuksen 1920 myötä. Talo vakiintui myös kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouspaikaksi.
Hotelli ja ravintola lopettivat toimintansa 1939. Sota-aikana hotellihuoneisto vuokrattiin puolustusministeriölle ja lotat häärivät ruokalassa. Tiloissa toimi myös saksalaisen paikalliskomendantin virasto. Seurahuoneen nimi muutettiin kaupungintaloksi 1942, kun tilat kunnostettiin virastoksi.
Iso myllerrys kävi, kun 1980-luvun taitteessa tehdyn peruskorjauksen alta tiloista muuttivat pois maistraatti, raastuvanoikeus, rahatoimisto ja rakennusvirasto. Vapautuneet tilat otettiin kaupungin hallinnon ja keskusviraston käyttöön.
Kaupungintalolla on värikäs historia ja kaupunkipalatsi on palvellut muitakin kuin virkamiehiä ja päättäjiä.
Remontti avaa uusia mahdollisuuksia. Voisiko talosta tulla avoin paikka, joka olisi meidän oululaisten käytössä?
Kirjoittaja on Kalevan pääkirjoitustoimittaja.